Kokoomuksen kansanedustaja Tere Sammallahti esittää niin sanotun jumalanpilkkasäännöksen poistamista rikoslaista.
Sammallahden lakialoitteessa ehdotetaan rikoslain 17 luvun 10 pykälän 1 momentin 1 kohdan kumoamista.
Nykyisen lain mukaan uskonrauhan rikkomisena on rangaistavaa jumalan julkinen pilkkaaminen sekä loukkaamistarkoituksessa tapahtuva sellaisen asian julkinen herjaaminen tai häpäiseminen, jota uskonnollinen yhdyskunta pitää pyhänä.
Rangaistuksena uskonrauhan rikkomisesta voidaan tuomita sakkoa tai enintään kuusi kuukautta vankeutta.
Sammallahden mukaan sääntely on jäänyt ajastaan jälkeen ja sen poistaminen vahvistaisi sanan- ja mielipiteenvapautta.
– Jumalat, uskomukset, ideologiat tai aatteet eivät tarvitse lainsuojaa, sananvapaus tarvitsee, Sammallahti toteaa tiedotteessa.
Hän kertoo keräävänsä lakialoitteeseen muiden kansanedustajien allekirjoituksia.
Lakialoitteen mukaan tarkoituksena ei ole poistaa uskonnonharjoituksen suojaa. Nykyisessä rikoslain uskonrauhan rikkomista koskevassa pykälässä on erikseen säädetty rangaistavaksi jumalanpalveluksen, kirkollisen toimituksen, muun uskonnonharjoituksen tai hautaustilaisuuden häiritseminen esimerkiksi meluamalla tai uhkaavalla käyttäytymisellä.
Tere Sammallahden esityksessä tämä kohta jäisi voimaan. Myös uhkaukset, väkivalta ja uskonnonharjoituksen estämiseen liittyvät muut rikokset säilyisivät rangaistavina.
Aloitteen perustelujen mukaan rikosoikeudellisen suojan pitäisi kohdistua ensisijaisesti ihmisiin ja heidän oikeuksiinsa eikä uskonnollisten oppien tai maailmankatsomuksellisten käsitysten pyhyyteen.
Sammallahti perustelee muutosta myös katsomusten yhdenvertaisella kohtelulla. Aloitteen mukaan uskonnollisia oppeja, käsityksiä, symboleita ja instituutioita pitäisi voida arvostella ja kyseenalaistaa julkisesti samalla tavoin kuin poliittisia, filosofisia ja muita maailmankatsomuksellisia näkemyksiä.
”Ajastaan jälkeen jäänyt palanen”
Sammallahti arvostelee tiedotteessaan voimakkaasti nykyistä sääntelyä. Hänen mukaansa on perusteetonta, että uskonnollisille käsityksille annetaan rikoslaissa erityistä suojaa suhteessa kansalaisten sananvapauteen.
Hän katsoo lain suojaavan käytännössä myös Suomessa uudempia uskonnollisia yhteisöjä ja kuvailee säännöstä ”ajastaan jälkeen jääneeksi palaseksi lainsäädäntöä”.
Lakialoitteessa muutosta perustellaan lisäksi rikosoikeuden viimesijaisuuden periaatteella. Sen mukaan rikosoikeudellista rangaistusta pitäisi käyttää vasta silloin, kun kriminalisoinnille on painavat yhteiskunnalliset perusteet.
Jos aloite hyväksyttäisiin esitetyssä muodossa, rikoslaista poistuisi siis nimenomaan Jumalan pilkkaamista sekä uskonnollisen yhdyskunnan pyhänä pitämän asian herjaamista tai häpäisemistä koskeva kohta. Uskonnollisten tilaisuuksien ja uskonnonharjoituksen konkreettinen häiritseminen kuuluisi edelleen uskonrauhan rikkomista koskevan rangaistussäännöksen piiriin.