Varman toimitusjohtaja Risto Murto arvostelee velkajarrua TalousElämässä. Hän kuitenkin kertoo pitävänsä sopimusta tarpeellisena.
Sopeutuksen mittakaava, noin kymmenen miljardia euroa, on hänen mukaansa oikea, mutta aikataulua hän pitää epärealistisena eikä kovin viisaana. Hän ei usko, että ensi vuonna julkistetaan hallitusohjelma, joka sisältää toimet velkajarrusopimuksessa sovitusta sopeutusmäärästä.
– Paljon todennäköisempää on, että luvut ovat pienemmät ja sen lisäksi hallitusohjelmaan sisältyy kasvuun tai poliittisiin uudistuksiin liittyviä arvioita. Näin oli (Petteri) Orpon (kok.) hallituksenkin kohdalla. Ja mitä pidemmälle hallituskausi etenee, sitä todennäköisempää on, että tehdään jotain muutakin, joka itse asiassa syö tätä alkuperäistä ohjelmaa. Tämäkin tapahtui istuvan hallituksen kohdalla, hän perustelee.
Murron mukaan noin sopeutukset pitäisi jakaa kahdelle vaalikaudelle, jottei käynnistynyt talouskasvu vaarannu.
– Näin suurella sopeutuksella näin lyhyessä ajassa on väistämättä kasvuvaikutuksia. Eli jos vuoden päästä ilmoitetaan, että menoja leikataan viidellä miljardilla ja veroja korotetaan toisella viidellä miljardilla, pitäisi olla todella vahva nousukausi, etteivät lyhyelle aikavälille ajoitetut toimenpiteet hidastaisi merkittävästi talouskasvua, hän arvioi.
Myös Etlan toimitusjohtaja Aki Kangasharju kommentoi TE:ssä velkajarrua. Hänkin on sanonut pelkäävänsä, että jättimäiset sopeutukset voivat heikentää talouskasvua.
– Kaikkein tärkeintä on 20 vuoden jälkeen saada talous kasvamaan. Ja jos tämä tehdään kunnolla, osa kasvutoimista maksaa, hän sanoo.
– Meidän pitää päästä kasvussa yli kahden prosentin ja pitää se siinä kymmeniä vuosia, jotta elämä ei olisi pelkkää sopeuttamista. Jos me toisaalta vain tuijotamme säästölistoja, emmekä tee mitään muuta, ja nollakasvu jatkuu, saamme olla sopeuttamassa vielä 20 vuoden päästäkin.