Suomen valtiolta vaaditaan aiempaa kovempaa hintaa lainarahasta. Yle kertoo, että Suomen ja Saksan kymmenvuotisten valtionlainojen korkoero on tänä keväänä ollut 30–40 korkopistettä eli 0,3-0,4 prosenttiyksikköä.
Ero on yhä selvästi suurempi kuin ennen Venäjän hyökkäystä Ukrainaan, eikä edes Suomen Nato-jäsenyys ole palauttanut sitä sotaa edeltäneelle tasolle.
Kuntarahoituksen pääekonomisti Timo Vesala toteaa Ylelle, että korkoeron taustalla vaikuttaa ennen kaikkea koholla oleva turvallisuus- ja geopoliittinen epävarmuus.
Valtionvelka oli huhtikuun lopussa noin 197 miljardia euroa eli asukasta kohden noin 34 700 euroa. Jo 20 korkopisteen lisä tarkoittaisi lähes 400 miljoonan euron lisälaskua velan korkomenoihin.
Suomen lainan hintaa nostavat Ylen mukaan myös Itämeren rahtiliikenteeseen liittyvät riskit, kiristyvä kilpailu pääomamarkkinoilla sekä Suomen heikentynyt luottoluokitusasema. Saksa ja EU hakevat markkinoilta suuria summia muun muassa puolustukseen, mikä voi vaikeuttaa pienempien liikkeeseenlaskijoiden asemaa.
Valtionvelan korkomenoiksi on arvioitu kuluvan vuoden talousarviossa noin 3,2 miljardia euroa. Korkomenojen arvioidaan julkisen talouden suunnitelman mukaan nousevan ensi vuonna jo yli 4 miljardiin ja vuonna 2030 jo yli 6 miljardiin euroon.
Valtiovarainministeriö arvioi kevään talouskatsauksessa, että pitkällä aikavälillä Suomen julkiset korkomenot tulevat moninkertaistumaan nykyisestä. Viime vuonna korkomenojen osuus BKT:sta oli 1,6 prosenttia. Nykyisellä kehityksellä vuonna 2050 korkomenojen osuus olisi jo 5,9 prosenttia BKT:sta ja vuonna 2060 peräti 7,7 prosenttia.
Taloustieteen tohtori Markku Stenborg muistutti Verkkouutisten Näkökulma-kirjoituksessa, että pelkkä velkajarru ei riitä ratkaisemaan Suomen velkaongelmaa, jos korkotaso nousee talouskasvua nopeammin. Tällöin velka voi alkaa kasvaa automaattisesti, vaikka budjetti olisi tasapainossa. Stenborgin laskelman mukaan haastavassa skenaariossa Suomen korkomenot voisivat nousta nykyiseltä tasolta jopa 22 miljardiin euroon vuoteen 2060 mennessä.
Asiantuntijat korostavat silti, että Suomen maine velallisena on edelleen hyvä: Suomen maariski on pysynyt pienenä ja sijoittajien luottamus Suomeen sijoituskohteena on pysynyt vahvana.
Maariskillä kuvataan todennäköisyyttä, että valtio on kykenemätön tai haluton hoitamaan taloudellisia velvoitteitaan.
Asiantuntijoiden mukaan velkasuhteen kasvu on saatava taittumaan, jotta Suomi ei joudu rahoitusmarkkinoilla tarkempaan syyniin.