Lähes puolet kansainväliseen tutkimukseen vastanneista kertoo mielikuviensa Suomesta muuttuneen myönteisemmiksi viimeisen vuoden aikana. Suomen Nato-prosessilla on suuri rooli sekä näkyvyyden kasvussa että myönteisten mielikuvien syntymisessä.
Ulkoministeriön tilaama kansainvälinen tutkimus paljastaa Nato-prosessin tuoneen Suomelle poikkeuksellista huomiota.
Kymmenessä maassa (Yhdysvallat, Saksa, Japani, Iso-Britannia, Intia, Brasilia, Turkki, Etelä-Korea, Kiina ja Venäjä) toteutetun kyselyn vastaajista peräti 72 prosenttia muistaa kuulleensa Suomeen liittyviä uutisia viimeisen vuoden aikana. Heistä 49 prosenttia kertoo mieleensä jääneiden uutisten liittyneen Suomen Nato-prosessiin.
Suomen kokonaisnäkyvyys on ollut tänä vuonna historiallisella tasolla. Ulkoministeriön oman seurannan mukaan vuoden näkyvyys on ollut kaksin- tai jopa kolminkertainen vuoteen 2021 verrattuna.
Toukokuussa 2022 Suomea koskevien Internet-hakujen määrä kymmenkertaistui alkuvuoden keskiarvoon nähden. Eniten hakuja tehtiin Suomen poliittiseen johtoon sekä EU- ja Nato-aiheisiin liittyen. Suurinta kiinnostuksen kasvu oli Suomen puolustusvoimiin sekä Turkki-suhteisiin liittyen.
Suomeen liittyvillä uutisilla on ollut hyvin myönteinen vaikutus mielikuviin Suomesta. Puolet Suomi-aiheisia uutisia muistaneista vastaajista kertoo, että uutisointi on vaikuttanut myönteisesti heidän näkemyksiinsä Suomesta.
Kun hyökkäyssotaa käyvän Venäjän vastaukset jätetään huomiotta, nousee uutisista positiivisesti vaikuttuneiden määrä 54 prosenttiin.
Suomi-kuva on vahvistunut merkittävästi
Mielikuvat Suomesta ovat kaiken kaikkiaan muuttuneet entistä myönteisemmiksi. Kun venäläisvastaukset ohitetaan, 48 prosenttia vastaajista kertoo mielikuviensa muuttuneen myönteisemmiksi viimeisen vuoden aikana. Kielteisemmistä mielikuvista kertoo ainoastaan kolme prosenttia vastaajista.
Venäläisvastaajien joukossa 17 prosenttia kertoo mielikuviensa parantuneen ja 28 prosenttia heikentyneen.
Erityisen suurta muutos Suomea koskevissa näkemyksissä on tutkimuksen mukaan ollut Intiassa, Brasiliassa, Turkissa ja Yhdysvalloissa. Intiassa 82 prosenttia, Brasiliassa 63 prosenttia, Turkissa 54 prosenttia ja Yhdysvalloissa 52 prosenttia vastaajista kertoo mielikuviensa Suomesta muuttuneen myönteisemmiksi viimeisen vuoden aikana.
Kysyttäessä syytä Suomea koskevien mielikuvien paranemiseen 20 prosenttia vastaajista mainitsee suomalaiset ihmiset, 14 prosenttia Nato-prosessin ja kymmenen prosenttia hallituksen ja kansainvälisen politiikan.
Mainintoja saavat myös talouskasvu (9 %), ympäristö (8 %), globaalit haasteet (7 %), koulutus (7 %), kanta Ukrainan sotaan (7 %) ja yhteiskuntapolitiikka (5 %).
Suomen Nato-prosessi vaikuttaa mielikuviin
Vastaajista, jotka olivat tietoisia Natosta ja sen toiminnasta, peräti 74 prosenttia kertoi tietävänsä Suomen Nato-prosessista. Kun venäläisvastausten vaikutus poistetaan, 56 prosenttia Naton tuntevista vastaajista kertoi Suomen Nato-prosessin vaikuttavan heidän mielikuviinsa Suomesta myönteisesti.
Suurin myönteinen vaikutus oli Yhdysvalloissa, missä 77 prosenttia vastaajista kertoi näkemystensä muuttuneet positiivisemmiksi.
Venäjällä vain 14 prosenttia vastaajista katsoi Suomen Nato-prosessilla olevan myönteinen vaikutus. Kielteisestä vaikutuksesta Venäjällä kertoo 50 prosenttia vastaajista. Kiinassa sekä myönteisestä että kielteisestä vaikutuksesta kertoo 28 prosenttia vastaajista.
Muissa tutkimuksen maissa myönteinen vaikutus on merkittävästi kielteistä suurempi.
Suomen Nato-prosessilla katsottiin olevan myönteinen vaikutus myös kiinnostukseen muuttaa (43 %), matkustaa (49 %) ja investoida (47 %) Suomeen sekä ostaa suomalaisia tuotteita (47 %).
Kun venäläisvastaukset jätetään huomiotta, Nato-prosessi nostaa vaikutuksen halukkuuteen vierailla ja investoida sekä ostaa suomalaisia tuotteita yli 50 prosenttiin.
Tutkimusta varten haastateltiin noin 4 000 täysi-ikäistä, keski- ja hyvätuloista vastaajaa. Kaikki vastaajat olivat kansainvälisesti suuntautuneita (asuminen tai opiskelu ulkomailla, matkustus ulkomaille vähintään kahdesti vuodessa tai kansainvälisesti suuntautunut työ). Kaikilla vastaajilla oli korkeakoulututkinto. Tutkimuksen toteutti Bloom Consulting heinä–elokuussa 2022.
