”Suomi ei tarvitse uutta verottajaa” – nämä olisivat maakuntaveron riskit

Kansanedustajan mukaan maakuntavero vain hidastaisi oikeiden ongelmien korjaamista.
Maakuntaveron myötä kokonaisveroaste ja etenkin työn verotus voisi kiristyä, arvioi Ville Valkonen. LEHTIKUVA / EELIS BERGLUND
Maakuntaveron myötä kokonaisveroaste ja etenkin työn verotus voisi kiristyä, arvioi Ville Valkonen. LEHTIKUVA / EELIS BERGLUND

Suomi ei tarvitse uutta verottajaa, linjaa kansanedustaja (kok.) ja eduskunnan verojaoston puheenjohtaja Ville Valkonen X-alustalla.

Soten talousvaikeuksiin ehdotettu maakuntavero on Valkosen mukaan on huono ajatus, sillä riski veroasteen noususta olisi suuri.

Mainos - sisältö jatkuu alla

– Verojärjestelmää tulee kehittää kokonaisuutena – ei missään nimessä yhden julkisen toimialan ehdoilla, Valkonen painottaa Kauppalehden Debatti-kirjoituksessaan.

SDP on vuoroin ehdottanut, vuoroin kiistänyt ehdottavansa maakuntaveroa. Alun perin puolueen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Tytti Tuppurainen vaati, että maakuntaverosta aletaan keskustella, sillä hyvinvointialueet ovat ”kädettömiä” ilman omaa verotusoikeutta.

SDP:n kansanedustaja Johanna Ojala-Niemelä sanoi 21. elokuuta Lapin Kansassa, että maakuntaveron valmistelu pitäisi ehdottomasti aloittaa. Vastaavasti kansanedustaja Joona Räsänen (sd.) ilmoitti Verkkouutisissa 23. elokuuta, että SDP ei ole ajamassa maakuntaveroa.

– Uusi vero on valitettavan huono ajatus. Verotus on yksi keskeisimpiä keinoja ohjata yhteiskuntaa. Verojärjestelmää tulee kehittää kokonaisuutena – ei missään nimessä yhden julkisen toimialan ehdoilla, Valkonen toteaa Kauppalehdessä.

Hän muistuttaa, että Suomen veroaste on jo OECD-maiden neljänneksi korkein (2022).

– Maakuntavero tarkoittaisi, että veropäätöksiä tekisi Suomessa valtio, hyvinvointialueet ja kunnat. Kuten kunnallisverokin, maakuntavero kohdistuisi ansiotuloihin – eli työhön. Siitä päättäisi aluevaltuusto eli alueelliset sote-luottamushenkilöt. Riski kokonaisveroasteen suunnittelemattomalle nousulle olisi suuri kolmen eri tahon päättäessä verotuksesta, Valkonen kirjoittaa.

Poimintoja videosisällöistämme

– Olisi hölmöä sitoa työn verotus suoraan sote-menojen kasvuun. Kireä ansiotulojen verotus heikentää kannusteita tehdä töitä. Sote-menoja rahoittaessa käytössä tulee olla laajempi tulopohja.

Kestävyysvaje ei Valkosen mukaan myöskään taitu ilman jämäkkää johtamista. Toiminnan kehittämisen voisi korvata maakuntaveron korotus.

Hyvinvointialueita on Suomessa Valkosen mielestä liikaa (21+1), minkä takia monet niistä ovat käytännössä kyvyttömiä rahoittamaan itsensä, ja samaan aikaan kaikille koko Suomessa on taattava samat sosiaali- ja terveyspalvelut.

– Maakuntaveroon olisi siis rakennettava monimutkainen tasausjärjestelmä hyvinvointialueiden välille. Kuten nykyinen kunnallisveron tasausjärjestelmä, hyvinvointialueiden osalta se piilottaisi oikeat rahavirrat. Vastuut hämärtyisivät.

– Kaikki varmasti ymmärtävät ongelmat, jotka syntyisivät, jos Suomessa olisi puolustusvero, josta päättäisivät kenraalit, turvallisuusvero, josta päättäisivät poliisit tai tiedevero, josta päättäisivät yliopistot, Valkonen huomauttaa.

Mainos - sisältö jatkuu alla

– Maakuntavero ei korjaisi mitään sote-järjestelmämme perushaasteista: työvoimapulaa, jäykkää byrokratiaa tai toimimattomia rakenteita, tiivistää Valkonen, jonka mukaan verotusoikeus luultavasti vain hidastaisi oikeiden ongelmien korjaamista hyvinvointialueilla.

LUE MYÖS:
Selvitys paljastaa, minne sote-miljardit menevät – ”Näin ei voi jatkua”

Henrik Vuornos torjuu talouden tasapainottamisen pelkillä veronkorotuksilla.
Kansanedustajan mukaan säästöjen osuus voi olla pienempi talouden sopeutuksessa.
Monilla eläkeläisillä on virhekäsityksiä siitä, kuinka paljon palkasta peritään veroa.
Mainos