Suomi ei ollut varautunut tällaiseen – asiantuntija avaa sähkökriisin vaikeutta

Tomi Louneman mukaan energiamarkkina ei ikinä palaudu ennalleen.
Sähköpylväitä Helsingissä. LEHTIKUVA / MARKKU ULANDER
Sähköpylväitä Helsingissä. LEHTIKUVA / MARKKU ULANDER

Suomen Erillisverkkojen johtava asiantuntija ja Huoltovarmuuskeskuksen entinen toimitusjohtaja Tomi Lounema kirjoittaa Twitter-viestiketjussaan, että vahva luotto energian monipuoliseen tuontiin Venäjältä ajoi Suomen sähköpula-aikaan.

Louneman mukaan Suomi ajoi itse itsensä muun Euroopan tavoin vaikeaan riippuvuussuhteeseen Venäjästä.

Mainos - sisältö jatkuu alla

– Perusteluita venäläiseen energiaan tukeutumiseen oli varmasti monia: helppoa, halpaa, turvallisuus ja ympäristöhuolet jäivät Venäjälle, kauppasuhteet, sitoutetaan Venäjä taloudellisella riippuvuudella ja niin edelleen, Lounema luettelee.

– Mutta Venäjä toimii kuten se toimii, ei kuten me toivomme ja uskomme. Riippuvuuden seuraukset koemme nyt.

Hän toteaa, ettei Venäjä ole varsinaisesti yllättänyt. Maan johto on nyt toiminut kuten se on pitkässä juoksussa toiminut aiemminkin: yllättävästi ja ilkeästi.

Huoltovarmuussuunnittelussa energiantuonnin tyrehtymiseen oli Luoneman mukaan varauduttu. Sen on kuitenkin odotettu liittyvän tilanteeseen, jossa maa olisi sodan kaltaisessa tilanteessa, ja kaikki yhteiskunnan resurssit keskitettäisiin maanpuolustukseen.

Poimintoja videosisällöistämme

– Silloin käytettäisiin polttoaineiden varmuusvarastoja, päästökysymyksiä ei pohdittaisi ja energian käyttöä rajoitettaisiin rankasti viranomaistoimin, Lounema kirjoittaa.

– Mutta nyt energiapula onkin käsillä vaikka Suomeen ei kohdistu sotilaallista hyökkäystä, joten sitoumuksista pidetään kiinni.

Hänen mukaansa kyseessä on järjestelmätason shokki. Energiamarkkina ei tule palaamaan entiselleen. Siksi tarvitaan järjestelmätason toimia, jotta tulevien talvien tyyninä pakkaspäivinä riittää sähköä.

Mainos - sisältö jatkuu alla

– Tarvitaan nopeasti lisää sääriippumatonta tuotantokykyä tuulivoiman keveriksi sekä menettely, jolla se liitetään sähkömarkkinaan. Muutoin elämme sähköpulan kanssa pitkälle tulevaisuuteen, Lounema toteaa.

– Sotaan olemme varautuneet, mutta ei siihen, että energiahuoltojärjestelmä sulaa yht’äkkisesti ja pysyvästi alta pois, kun samaan aikaan jotakuinkin normaalin elämän pitäisi jatkua.

Sähkö kallistuu äkillisesti aamulla.
Hinnat ovat nousseet maaliskuun alussa jopa 20 prosenttia.
Sähkö on halvimmillaan lähes nollahintaista.
Mainos