Suomen kunnallisten peruskoulujen määrä on vähentynyt kymmenessä vuodessa 471 koululla, kertoo Kuntaliitto. Samalla koulut ovat keskimäärin kasvaneet ja vuosiluokat 1–9 yhdistävien yhtenäiskoulujen määrä on lisääntynyt.
Muutoksen taustalla on erityisesti lasten määrän väheneminen. Tänä keväänä peruskoulun päätti noin 64 000 yhdeksäsluokkalaista, mutta syksyllä ensimmäisen luokan aloittaa arviolta hieman alle 50 000 oppilasta. Ikäluokkien pienenemisen arvioidaan jatkuvan vielä useita vuosia.
Kuntaliiton erityisasiantuntija Mari Sjöström sanoo kuntien joutuneen mukauttamaan kouluverkkojaan muuttuneeseen tilanteeseen.
– Julkisessa keskustelussa huomio kiinnittyy usein koulujen määrään ja kokoon. Tilastot kertovat kuitenkin myös toisesta ilmiöstä: kunnat ovat uudistaneet kouluverkkoaan niin, että laadukas lähikoulu voidaan turvata myös pieneneville ikäluokille, Sjöström sanoo tiedotteessa.
Kouluverkon muutoksiin vaikuttavat oppilasmäärien lisäksi esimerkiksi koulumatkat, opetuksen laatu, rakennusten kunto, kuntien talous ja kaavoitus. Kasvavilla alueilla tarvitaan uusia kouluja samaan aikaan, kun muualla oppilaspaikkojen vähenemiseen vastataan kouluja yhdistämällä tai lakkauttamalla.
Vuonna 2025 noin puolet Manner-Suomen kunnista ylläpiti vain yhdestä kolmeen peruskoulua. Jokaisessa Manner-Suomen kunnassa oli kuitenkin edelleen vähintään yksi peruskoulu.
Yksi selvimmistä muutoksista on ollut yhtenäiskoulujen yleistyminen. Niiden määrä kasvoi vuosina 2015–2025 yli sadalla. Erillisten ala- ja yläkoulujen määrä puolestaan väheni yhteensä 581 koululla.
Yhden peruskoulun kunnissa koulu on pääsääntöisesti yhtenäiskoulu. Toisaalta 16 kunnassa ei ole lainkaan vuosiluokkien 7–9 opetusta tarjoavaa peruskoulua. Näissä kunnissa yläkouluopetus järjestetään yhteistyössä naapurikuntien kanssa.
Koulujen kokoerot ovat Suomessa edelleen suuria. Vuonna 2025 alle 50 oppilaan kunnallisia peruskouluja oli 268. Yli 500 oppilaan kouluja oli hieman yli 300 ja yli tuhannen oppilaan kouluja 20. Eniten kouluja sijoittui 100–299 oppilaan kokoluokkaan, johon kuului 651 koulua.
Sjöström muistuttaa, ettei koulun koosta voi päätellä opetuksen laatua tai oppimistuloksia.
– Se kuitenkin lienee selvää, että pienemmissä kouluissa oppilaskohtaiset kustannukset ovat tyypillisesti korkeat, hän sanoo.
Kuntaliiton mukaan paine kouluverkon muuttamiseen kasvaa edelleen. Peruskoululaisten määrän arvioidaan vähenevän jopa 90 000 oppilaalla 2030-luvulle mentäessä. Kun oppilaita on vähemmän, oppilaskohtaiset kustannukset kasvavat ja monipuolisen opetustarjonnan järjestäminen vaikeutuu.
Kuntaliitto arvioi tämän lisäävän tarvetta kuntien väliselle yhteistyölle ja kouluverkon jatkuvalle tarkastelulle. Tänä vuonna opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt 5,7 miljoonaa euroa 36 kunnalliselle yhteistyöhankkeelle, joilla tuetaan erityisesti väestöltään pienenevien kuntien yhteistyötä.
LUE MYÖS:
Eikö koulu puutu lapsesi kiusaamiseen? Näin viet asiaa eteenpäin
Näkökulma: Koulujen on lopetettava kiusaamisen vähättely