Suomessa oli Tilastokeskuksen tietojen mukaan vuoden 2015 lopussa 95 658 henkilöä, joilla Suomen kansalaisuuden lisäksi on jonkun toisen maan kansalaisuus.
25 572 henkilöllä heistä on sekä Suomen että Venäjän kansalaisuus. Muut suurimmat ryhmät ovat Ruotsin (7007), Viron (4147), USA:n (3810) ja Somalian (3592) kansalaiset.
Kaksoiskansalaiset ovat lainsäädännöllisesti yhtäläisessä asemassa muiden Suomen kansalaisten kanssa, mutta esimerkiksi asevelvollisuuden kohdalla heitä voi koskea erilaiset säännökset. Kaksoiskansalainen voi esimerkiksi saada vapautuksen Suomen asepalveluksesta, jos hän on suorittanut asepalveluksen toisessa maassa tai jos hän asuu pysyvästi ulkomailla.
Muiden maiden kansalaisuus voi velvoittaa Suomessa asuvia kaksoiskansalaisia maasta riippuen. Suomi on solminut kaksoiskansalaisten asepalvelusta koskevan erityissopimuksen Ruotsin, Norjan, Tanskan ja Yhdysvaltojen kanssa.
Rajavartiolaitos tiedotti keskiviikkona sisäministeriön aloittavan lakihankkeen, jonka tarkoituksena on, että Rajavartiolaitoksen sotilasvirkoihin ja niihin johtaviin opintoihin voidaan jatkossa valita vain Suomen kansalaisia, joilla ei ole muun valtion kansalaisuutta. Tiedotteen mukaan sisäministeriö valmistelee säädöshankkeen tiiviissä yhteistyössä puolustusministeriön vastaavan hankkeen kanssa.
Hankkeiden keskeisin tavoite on kansallisen turvallisuuden parantaminen ja eturistiriitojen välttäminen. Toteutuessaan rekrytointirajoitus koskisi siis vajaata 2 prosenttia Suomen kansalaisista.
Suojelupoliisi arvioi syyskuussa päivätyssä lausunnossaan, että kysymys kaksoiskansalaisuudesta on tiedustelutoiminnan kannalta merkityksellinen. Esimerkiksi kaikki Venäjän kansalaiset ovat kaksoiskansalaisuudesta riippumatta Venäjän lakien mukaan velvoitettuja auttamaan Venäjän turvallisuusviranomaisia, lausunnossa sanotaan.
Helsingin Sanomat kertoo, että ulkoministeriö olisi hiljattain perunut jo myönnetyn työpaikan hakijalta, koska tällä on Venäjän ja Suomen kaksoiskansalaisuus. Ulkoministeriö vastasi uutiseen tiedotteessaan, ettei se kommentoi yksittäistapauksia, mutta kaikki ministeriön rekrytoinnit tehdään lain pohjalta ja turvallisuusnäkökulmasta.
Valtiovarainministeriö on julkaissut vuonna 2015 työryhmämuistion ”Kaksoiskansalaisuus valtion virkaan nimitettäessä”. Eri ministeriöiden edustajista muodostettu työryhmä kuuli työskentelyssään eri turvallisuusasiantuntijoita.
Työryhmä toteaa muistiossaan, henkilön nimittämistä valtion virkaan ja virkasuhteeseen on syytä joissain tapauksissa rajoittaa. Henkilön monikansalaisuus ei työryhmän mukaan voi olla yksinään rajoittava tekijä.
”Olisi perusteltua arvioida henkilön sidonnaisuuksia muihin valtioihin virkaan nimittämisprosessin aikana. Työryhmän enemmistö katsoo, ettei monikansalaisuus yksinään voi olla erotteleva tekijä valtion virkaan nimitettäessä, vaan kyse on aina kokonaisharkinnasta yksittäistapauksissa”, muistiossa todetaan.
Työryhmä ei kannattanut lainsäädännön muuttamista vaan esittelee muita keinoja, joilla turvallisuusarvioinnit rekrytointiprosesseissa tuli toteuttaa.
