Suomessa on kirjattu tammi–syyskuussa enemmän pahoinpitelyrikoksia kuin koskaan aiemmin vastaavana ajanjaksona. Poliisin tietoon tuli noin 36 500 tapausta, mikä on 11 prosenttia enemmän kuin viime vuonna, kertoo Tilastokeskus.
Kasvu näkyy koko maassa: pahoinpitelyrikosten määrä on noussut kaikkien poliisilaitosten alueilla.
Pelkästään heinä–syyskuussa poliisin tietoon tuli yli 12 500 pahoinpitelyä.
– Suurin kasvu nähdään perusmuotoisissa pahoinpitelyissä. Niitä on tullut kuluneen vuoden aikana poliisin tietoon noin 12 prosenttia enemmän kuin vuosi sitten, Tilastokeskuksen yliaktuaari Kimmo Haapakangas kertoo tiedotteessa.
Kaikkiaan henkeen ja terveyteen kohdistuneita rikoksia kirjattiin vuoden kolmannella neljänneksellä ennätykselliset 13 378. Tammi–syyskuun määrä nousi lähes 39 000, mikä on kymmenyksen enemmän kuin vuotta aiemmin.
Vuoden 2026 ennakkotiedoissa ei ole eritelty uhrien sukupuolijakaumaa. Viimeisimmän koko vuotta koskevan tilaston mukaan suurin osa pahoinpitelyrikosten uhreista oli miehiä tai poikia. Heidän osuutensa uhreista oli viime vuonna 56,4 prosenttia. Naisia ja tyttöjä oli 43,6 prosenttia.
Uusi ennätys uhkaa jo tänä vuonna
Pahoinpitelyrikosten määrä kasvoi jo vuonna 2025. Tuolloin niitä kirjattiin runsaat 45 000 eli yhdeksän prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin ja noin kolmannes enemmän kuin vuonna 2015.
Tänä vuonna poliisin tietoon on tullut keskimäärin noin 4 000 pahoinpitelyä kuukaudessa.
– Näyttää vahvasti siltä, että vuoden lopuksi pahoinpitelyjen kokonaismäärässä nähdään jälleen uusi ennätys, Haapakangas arvioi.
Vähintään tuhat pahoinpitelyä kirjanneista alueista nousu on ollut voimakkainta Sisä-Suomessa, jossa määrä kasvoi vuodessa 20 prosenttia.
Pidemmällä aikavälillä kasvu on ollut suurinta Länsi- ja Itä-Uudellamaalla. Näillä alueilla pahoinpitelyjen määrä on noin kaksinkertaistunut vuoden 2015 tasosta.
Henkirikoksia kirjattiin tammi–syyskuussa 56 eli saman verran kuin vuotta aiemmin. Henkirikoksen yrityksiä oli 306, mikä on yksi enemmän kuin viime vuoden vastaavana aikana ja uusi ennätys tässä vaiheessa vuotta.
Kaikki pahoinpitelyt eivät tule poliisin tietoon
Rikostilastoja tulkitessa on syytä huomioida, etteivät kaikki pahoinpitelyt tule poliisin tietoon. Erityisen paljon piiloon jää lähisuhdeväkivaltaa. Tilastokeskuksen aiemman tutkimuksen mukaan parisuhdeväkivaltaa kokeneista miehistä vain viisi prosenttia ja naisista 11 prosenttia ilmoitti kokemastaan poliisille.
Miesten ilmoituskynnystä nostavat muun muassa häpeä sekä pelko siitä, ettei kokemusta uskota tai että sitä vähätellään. Monet lähisuhdeväkivaltaa kokeneet miehet ovat kertoneet myös ammattilaispalveluissa kohtaamastaan vähättelystä ja siitä, ettei heitä ole aina otettu vakavasti.
Taustalla vaikuttaa ajattelumalli, jonka mukaan vain mies voisi olla parisuhteen väkivaltainen osapuoli ja nainen automaattisesti aina uhri. Rikostilastojenkaan perusteella asia ei ole näin, sillä viranomaisten tietoonkin tulleissa tapauksissa lähisuhdeväkivallan täysi-ikäisistä uhreista joka neljäs on mies. Asenteet vaikeuttavat myös väkivaltaisesti käyttäytyvien naisten avunsaantia, sillä heitä ei ammattilaispalveluissa osata aina nähdä parisuhteen väkivaltaisina osapuolina tai heidän väkivaltaisuuteen ei suhtauduta riittävällä vakavuudella.
LUE MYÖS:
3140 miestä joutui viime vuonna lähisuhdeväkivallan uhriksi – moni pelkää vähättelyä
Nainen voi olla väkivaltainen vuosia ilman, että kukaan puuttuu – vähättely vaikeuttaa avunsaantia