EU:n jäsenmaat kilpailevat investoinneista puhtaaseen energiaan, päästöttömään teräkseen ja akkuihin mittavilla valtiontuilla.
Keskuskauppakamarin koostamien tietojen mukaan komissio hyväksyi vuosina 2023 ja 2024 73 EU-maiden puhtaan siirtymän investointien tukiohjelmaa, joiden yhteissumma on lähes 145 miljardia.
– Suuret jäsenmaat dominoivat odotetusti valtiontukikilpailua. Italian, Ranskan ja Saksan valtiontuet kattavat yli 75 prosenttia tukisummista, sanoo tiedotteessa Keskuskauppakamarin johtava elinkeino- ja ilmastoasiantuntija Teppo Säkkinen.
Tukiohjelmat painottuvat energiaan. 75 prosenttia jäsenmaiden tuista kohdistuu uusiutuvaan energiaan, vetyyn ja energiavarastoihin, 15 prosenttia teollisuuden vähähiilistymiseen ja kymmenen prosenttia strategisiin investointeihin kuten akkuihin.
– EU-maiden panostukset päästöttömään energiaan ja fossiilisista irtautumiseen ovat tärkeitä koko Euroopan kannalta, mutta mittavat tuet teollisille hankkeille vääristävät kilpailua EU:n sisällä. Pienet maat eivät voi kilpailla suurten jäsenmaiden kanssa taskujen syvyydellä, Säkkinen toteaa.
Kaikkiaan 20 jäsenmaata eli suurin osa EU-maista on ottanut käyttöön tukiohjelmia. Esimerkiksi Tšekki ja Unkari ovat ilmoittaneet talouteensa nähden suuria tukiohjelmia esimerkiksi sähköautojen akkujen valmistukseen ja kaukolämmön puhdistamiseen. Tanska ja Ruotsi taas tukevat hiilidioksidin talteenottoa.
Tukiohjelmien lisäksi valtiot tukevat yksittäisten yritysten investointeja. Esimerkiksi Saksa, Ranska ja Belgia tukevat suoraan suurten terästehtaiden päästövähennyksiä, Ruotsi uuden päästöttömän terästehtaan perustamista ja Saksa akkutehdasta.
Kauppakamarien keväällä toteuttaman vientijohtajakyselyn mukaan 28 prosenttia suomalaisista vientiyrityksistä kokee kilpailun EU:n sisämarkkinoilla vaikeutuneen lisääntyneiden valtiontukien vuoksi. Suomen kannalta paluu tiukempiin valtiontukisääntöihin olisi tervetullutta.
Lähiaikoina tilanne ei kuitenkaan ole helpottumassa. Tarkastellut tukiohjelmat ovat voimassa ainakin vuoden 2025 loppuun asti ja osa myös sen jälkeen.
– Valtiontukianalyysi korostaa Suomen omien toimien, kuten hallituksen valmisteleman investointien verohyvityksen tärkeyttä. Suomen on myös arvioitava tarkemmin, voivatko muiden maiden tukiohjelmat avata mahdollisuuksia suomalaisyrityksille esimerkiksi teknologian, laitteiden ja palveluiden myyntiin. Suomelle on tärkeää, että EU:n yhteisten varojen käyttö perustuu kilpailuun ja laatuun, Säkkinen sanoo.
Suomen tukitoimet kannattaa kohdistaa kansainvälisesti kilpailtuihin teollisiin hankkeisiin.
– Suomella on hyvät edellytykset kotiuttaa teollisia investointeja esimerkiksi vetyyn, akkuihin ja vähäpäästöiseen teollisuuteen. Jos teolliset hankkeet liikkuvat, kysyntää tulee myös puhtaan sähköntuotannon hankkeille..
EU:n valtiontukisäännöt rajoittavat normaalioloissa jäsenmaiden maksamia valtiontukia reilun kilpailun varmistamiseksi EU:n sisämarkkinoilla.
Valtiontukisääntöjä on löysätty vuodesta 2020 alkaen ensin koronan, sitten Venäjän hyökkäyssodan ja energiakriisin ja viimeksi Yhdysvaltain ja Kiinan tukikilpailuun vastaamiseksi. Valtiontuet ovat painottumassa kriisituista teollisuuspolitiikkaan.
Analyysia varten käytiin läpi yli 500 komission valtiontukipäätöstä vuosilta 2023 ja 2024. Tiedot perustuvat komission ylläpitämään tietokantaan valtiontukipäätöksistä. Arviointi keskittyi EU:n energia- ja ympäristösuuntaviivojen (CEEAG) ja kriisipuitteiden (TCTF) mukaisiin tukipäätöksiin.
