Valtiovarainministeriön kansantalousosaston ylijohtaja Mikko Spolander lupaili pikaviestipalvelu X:ssä, että taloudessa on tulossa käänne parempaan. Spolander kirjoitti heikoista signaaleista, jotka lupailisivat paremmasta huomisesta.
Suomen Yrittäjien pääekonomisti Juhana Brotherus allekirjoittaa Spolanderin näkemyksen. Hänen mukaansa ilmassa on ensimmäisiä selkeitä merkkejä paremmasta.
– Se hetki ei ole käsillä kuitenkaan vielä tässä ja nyt. Kun yrityskentältä kysyy, että, mikä niiden taloustilanne on ja miten tulokset kehittyvät tällä hetkellä, niin ne ovat edelleen tarpomista. Taloussuhdanne ei ole vielä tällä hetkellä erityisen vahva, Brotherus sanoo Verkkouutisten haastattelussa.
– Mutta eteenpäin katsovat mittarit ovat kääntyneet selkeästi parempaan päin oikeastaan kaikilla toimialoilla ja riippumatta yrityksen koosta. Merkit eivät povaa vieläkään mitään talousjuhlaa, mutta ne ovat tasolla, jotka kertovat 1,5–2 prosenttiyksikön kasvusta ensi vuodelle, hän jatkaa.
Juhana Brotheruksen ennuste on samassa haarukassa valtiovarainministeriön ennusteen kanssa. Viimeisimmässä ennusteessa ensi vuodelle povailtiin 1,6 prosenttiyksikön kasvua ja seuraavalle vuodelle 1,5 prosenttiyksikön kasvua.
– Kovissakin mittareissa näkyy käännettä parempaan. Tilauskannat ovat ohuita edelleen, mutta ne ovat menossa parempaan päin. Enemmänkin signaalit näkyvät odotuksissa, mutta ennakoivat signaalit ovat tällaisia barometreja, Brotherus sanoo.
– Kovista mittareista tärkein on korkotason selkeä muutos viime vuoden yli neljästä prosentista niukasti yli kolmeen prosenttiin, ja suunta euriboreille on markkinaodotuksissa edelleen alaspäin, kun menemme ensi vuotta kohti.
Suomen elinkeinorakenne on muuttumassa
Miljoonan taalan kysymys on, milloin käänne parempaan nähdään.
– Ajallisesti on hirveän vaikea ennustaa, milloin käänne tapahtuu ja kuluttajien luottamus talouteen paranee, Juhana Brotherus vastaa.
Rakentaminen on Suomessa ottanut kovimman iskun. Brotherus uskoo, että myös rakentaminen toimialana alkaa elpyä pikku hiljaa, kun korkotasot laskevat ja kuluttajien luottamus paranee. Toisaalta hän muistuttaa, että kuluttajien luottamus talouteen on ollut matalammalla kuin taloustilanne on antanut aihetta, ja se luo omat epävarmuutensa sille, milloin käänne tapahtuu.
– Palvelualat ovat pitäneet Länsi-Euroopassa ja Yhdysvalloissa talouden vahvassa vedossa. Rakentaminen ja teollisuus ovat olleet haastavassa tilanteessa korkeiden korkojen kanssa muuallakin kuin vain Suomessa, Brotherus sanoo.
– Palvelualojen vahva veto on ylikompensoinut tilannetta euroalueella. Uskon, että Suomessakin kuluttajille palveluita ja tuotteita tarjoavat yritykset ovat toimialat, joissa käänne tapahtuu ensimmäisenä.
Asiantuntijan mukaan rakennusala ei pysty enää käännettä juuri jarruttamaan, vaan pohjakosketus myös siellä on koettu.
Talouden alakulo on ollut synkkä teollisuudelle ja rakennusalalle ympäri Eurooppaa.
Brotherus huomauttaa, että palvelualojen osuus Suomen elinkeinorakenteesta on kasvanut, mutta se ei ole vielä pystynyt paikkaamaan teollisuuden ja rakennusalan talouteen jättämää aukkoa. Palvelualojen merkitys on teollisuuden ja rakennusalan ongelmien myötä kasvanut.
– Meillä oli jo ennen koronakriisiä merkkejä siitä, että talouden palveluvaltaistuminen oli alkanut. Palveluiden vienti oli hyvässä kasvussa. Teknologiateollisuus ei ole enää vain sen varassa, että viedään valtavia laitteita maailmalle vaan päälle myydään huolto- ja lisensointi-toimintaa.
