Suomen bruttokansantuotteen kasvu jää kuluvana vuonna 0,6 prosenttiin, arvioi valtiovarainministeriö (VM) torstaina julkaisemassaan talousennusteessa.
Odotettua heikompi kasvu johtuu talouden toipumisen viivästymisestä Lähi-idän kriisin ja erityisesti öljyn hinnan nousun vuoksi.
VM on alentanut kuluvan vuoden kasvuennustetta 0,5 prosenttiyksikköä verrattuna viime joulukuun ennusteeseen.
Kasvun odotetaan kuitenkin vahvistuvan ensi ja sitä seuraavana vuonna öljyn hinnan laskiessa ja talouden toipuessa suhdannekuopasta. Vuosina 2027 ja 2028 BKT kasvaa ennusteen mukaan 1,7 prosenttia.
VM olettaa ennusteessa, että Lähi-idän kriisi jää lopulta lyhytaikaiseksi, eikä aiheuta oleellisia kerrannaisvaikutuksia hyödykkeiden hinnoissa tai johda rahoitusolojen oleelliseen kiristymiseen euroalueella. Kriisin väistyttyä talous alkaa toipua nopeasti.
– Talouden tilannekuvassa varmaa on vain se, että kriisi Lähi-idässä lisää epävakautta ja epävarmuutta sekä hidastaa talouden kasvua ja kiihdyttää inflaatiota Suomessa tänä vuonna. Toivotaan, että kriisi purkautuu nopeasti ja vähin vaurioin. Kriisi vaikeuttaa jo entuudestaan vaikeaa tilannetta Suomen julkisessa taloudessa, sanoo ylijohtaja, osastopäällikkö Mikko Spolander VM:n tiedotteessa.
Ministeriön mukaan kotimainen kysyntä on tänä vuonna aiempaa ennustettua vaisumpaa. Asuntorakentamisen toipuminen viivästyy edelleen heikon kysynnän vuoksi.
Investoinnit kasvavat erityisesti puolustushankintojen sekä energia- ja teknologiasiirtymän ansiosta. Ne lisäävät erityisesti kone- ja laiteinvestointeja mutta myös rakentamista.
Öljyn hinta on noussut merkittävästi, mikä vauhdittaa inflaatiota. Kuluttajahintojen nousu jää kuitenkin noin kahteen prosenttiin, sillä muiden kuin energian hintojen nousu on maltillista, VM arvioi.
Öljyn hinnan oletetaan kääntyvän laskuun varsin nopeasti mutta olevan edelleen koholla vuonna 2027 lähtötasoon verrattuna. Myös inflaatio hidastuu ensi vuonna.
Energian hinnan nousu ja heikko työllisyystilanne heikentävät kotitalouksien ostovoimaa, vaikka palkankorotukset ja veronkevennykset tukevatkin tuloja. Epävarmuus talousnäkymistä ja julkisen talouden sopeutuksesta lisää varovaisuutta, mikä näkyy kulutuksen lykkääntymisenä ja säästämisen lisääntymisenä.
Energian hinnan nousu hidastaa myös Suomen vientimarkkinoiden kasvua, mikä heikentää Suomen vientiä kuluvana vuonna. Vaikka vienti toipuu myöhemmin, ulkomaankaupan nettovaikutus talouskasvuun pysyy lievästi negatiivisena, kun tuonti kasvaa investointien myötä vientiä nopeammin.
VM on edelleen syventänyt arviotaan julkisen talouden alijäämän kehityksestä, kun Lähi-idän kriisi pitää talouskasvun hitaana, hävittäjähankintojen kirjaaminen menoihin alkaa ja sopeutuksen tahti hidastuu.
Julkisyhteisöjen alijäämä oli viime vuonna 3,4 prosenttia suhteessa BKT:hen, mutta syvenee tänä vuonna 4,6 prosenttiin ja pysyy tällä tasolla vuoteen 2029 asti. Taustalla on menojen nopea ja tulojen hidas kasvu.
VM:n mukaan nähtävissä oleva talouskasvu ei riitä pysäyttämään velkasuhteen kasvua, jos velkaa kerryttävä alijäämä pysyy näin syvänä. Julkisyhteisöjen velka suhteessa BKT:hen nousee tänä vuonna jo yli 91 prosentin ja painuu ennusteen mukaan vuonna 2028 jo 94,7 prosenttiin.
Työmarkkinoilla työvoiman tarjonta on kasvanut merkittävästi työllisyystoimien ja maahanmuuton seurauksena. Työllisten määrä on pysynyt vakaana, mutta työttömyysaste on noussut yli 10 prosentin. Työllisyyden kasvu ja työttömyyden väheneminen käynnistyvät vasta vuonna 2027 talouskasvun vahvistuessa.