Suomi tarvitsee uudenlaista, pitkäjänteistä yhteisymmärrystä talouden kasvutoimista, Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra katsoo tuoreessa Kasvuatlas 2026 -katsauksessaan.
Suomen talouden ongelmat ovat syviä ja rakenteellisia. Sitra ehdottaa ratkaisuksi hallituskaudet ja puoluerajat ylittävää kasvusopimusta.
– Suomella on kaikki edellytykset lopettaa alisuoriutuminen. Meillä on teknologista huippuosaamista, kasvulle tärkeää yhteiskunnallista luottamusta ja toimivat instituutiot. Näistä lähtökohdista on pysyttävä parempaan, Sitran yliasiamies Atte Jääskeläinen painottaa tiedotteessa.
Kasvusopimuksen tavoitteena tulee Sitran mukaan olla uskottava tulevaisuuden visio, joka vahvistaa luottamusta, tukee kipeästi kaivattuja investointeja ja avaa väyliä kestävään kasvuun. Vaikka tavoitteet ovat pitkällä tulevaisuudessa, päätösten uskottavuus toisi vaikuttavuutta heti.
Kasvusopimuksessa määriteltäisiin tarvittavat uudistukset ja konkreettiset toimet esimerkiksi seuraaviin haasteisiin: Miten investoimme enemmän ihmisiin ja heidän osaamiseensa? Miten edistämme kasvun kulttuuria ja halua? Miten luomme Suomeen maailmanluokan investointiympäristön? Mikä on kestävä julkisten palvelujen, eläkkeiden ja sosiaaliturvan taso pitkällä aikavälillä?
Yksi konkreettinen esimerkki kasvusopimuksen pohdinnasta on tekoäly, jonka toivotaan tuovan Suomeen uuden investointiaallon.
– Tarvitsemme yhteisen ymmärryksen, miten hyödymme eniten tekoälyn arvoketjusta. Voisimmeko tarjota maailman parhaan tekoälyn kasvualustan, johon kuuluvat muun muassa energiaratkaisut, datavarannot, osaaminen, kvanttiteknologiat – eurooppalaista, riippumatonta infrastruktuuria, ei pelkkiä datakeskuksia, Jääskeläinen pohtii.
Osaamisen koko ketju remonttiin
Tutkimusten mukaan jopa 50–75 prosenttia talouden kasvusta selittyy inhimillisellä pääomalla eli ihmisten osaamisella, kyvyillä, tiedoilla ja taidoilla.
Suomen tilanne on tältä osin hälyttävä ja keskeiset mittarit punaisella: Korkeakoulutettujen osuudessa Suomi on pudonnut 15 vuodessa OECD-maiden kärkijoukosta keskiarvon alapuolelle. Peruskoululaisten oppimistulokset ovat rapautuneet, samoin nuorempien aikuisten luku- ja laskutaito.
– Tulevaisuuden kannalta on kriittisen tärkeää investoida ihmisiin ja heidän osaamiseensa. Kaikilla koulutusasteilla, mutta etenkin peruskoulussa ja aikuiskoulutuksessa, tarvitaan tietoon pohjaavia uudistuksia, Jääskeläinen painottaa.
Tuottavuus ja kasvu tarvitsevat paitsi osaavia aivoja myös riittäviä käsipareja. Väestöennusteet osoittavat, että ilman maahanmuuttoa Suomen työikäinen väestö ja talous kutistuvat merkittävästi jo 10–15 vuodessa. Tähän on mietittävä ratkaisut pikimmiten, jottei julkiselta taloudelta ja hyvinvoinnilta putoa ennen pitkää pohja.
– Suotuisan väestökehityksen varmistaminen edellyttää selkeää väestö- ja maahanmuuttostrategiaa. Kansainvälisiä osaajia kannattaisi houkutella ja sitouttaa Suomeen, alleviivaa Sitran pääekonomisti Matti Paavonen.
Vihreä siirtymä voi olla mahdollisuus
Kestävä kasvu edellyttää myös luontopääoman vahvistamista. Vihreän siirtymän markkinat kasvavat väistämättä, ja Suomella on sekä luonnonvarojen että teknologisen osaamisen puolesta erinomaiset mahdollisuudet kansainvälisiin läpimurtoihin. Maailmalla suomalaiset tunnetaan jo kiertotalouden ratkaisujen kehittäjinä.
Myös ilmasto‑ ja luontoratkaisut tulisi nähdä mahdollisuutena uudenlaiseen arvonluontiin ja kilpailukyvyn vahvistamiseen.
– Kaiken kaikkiaan Suomen tulisi siirtää resursseja vanhoilta toimialoilta uusiin korkean arvonlisän palveluihin ja teknologioihin – samoin toimivaltaa vanhemmilta nuoremmille tulevaisuuden tekijöille, Matti Paavonen ehdottaa.