Tilastokeskus kertoi vappuaattona, että Suomen kansantalouden tuotanto kasvoi maaliskuussa 1,3 prosenttia edellisvuoden vastaavasta ajasta. Tammi-maaliskuussa talous kasvoi 0,9 prosenttia edellisestä neljänneksestä.
– Tilastoista nähdään, että esimerkiksi vähittäiskaupassa, kaupanalalla ja palvelualalla on ollut selvää volyymikasvua, eli yksityinen kulutus vaikuttaa kasvaneen. Toisaalta teollisuudessakin on ollut kohtuullisen vahvaa tuotantoa ja esimerkiksi konepajayhtiöt ovat tehneet ihan hyviä tuloksia, Nordean ekonomisti Juho Kostiainen arvioi Kauppalehdelle.
Helmi-maaliskuun vaihteessa käynnistynyt Lähi-idän konflikti on kallistanut polttoaineiden hintoja, mutta se ei ole toistaiseksi säikäyttänyt ihmisiä hidastamaan kulutusta.
Nordean korttimaksut kasvoivat maaliskuussa reaalisesti 5,8 prosenttia vuodentakaisesta. Päivittäistavarakauppa kasvoi 1,8 prosenttia, mutta muu vähittäiskauppa peräti 5,5 prosenttia.
Kulttuuripalveluita ostettiin reaalisesti lähes 50 prosenttia viime maaliskuuta enemmän. Rauta- ja kodintarvikekauppa vahvistui seitsemän prosenttia ja urheiluvälinekauppa 7,8 prosenttia.
Kostiaisen mukaan kyse voi olla siitä, että viime vuoden lopulla alkanut käänne kulutuksessa on yksinkertaisesti kestänyt Lähi-idän kriisiä yllättävän hyvin.
Valtiovarainministeriö julkaisi vappuaattona oman talouskatsauksensa, jossa se arvioi Suomen talouden kasvavan tänä vuonna vain 0,6 prosenttia. Joulukuun ennusteeseen verrattuna kasvuarviota oli pudotettu 0,5 prosenttiyksikköä.