Pohjois-Atlantilla on havaittu poikkeuksellisen kylmä merialue, joka voi tutkijoiden mukaan kertoa Atlantin tärkeän merivirtausjärjestelmän muutoksista. Jos kylmä alue jää pysyväksi, vaikutukset voisivat ajan mittaan tuntua Grönlannissa, Islannissa ja Pohjois-Euroopassa.
Washington Postin mukaan Newfoundlandin itäpuolella on ollut jo vuoden ajan laaja alue, jossa meriveden lämpötila on selvästi tavanomaista alempi. Havainto erottuu, koska maailman meret ovat muuten lämmenneet.
Kylmä alue sijaitsee seudulla, jota tutkijat seuraavat erityisen tarkasti Atlantin meridionaalisen kiertoliikkeen eli AMOC:n vuoksi. Kyse on syvältä Atlantista kulkevasta virtausjärjestelmästä, joka siirtää lämpöä tropiikista pohjoiseen ja vaikuttaa olennaisesti Pohjois-Atlantin ympäristön ilmastoon.
Jos kylmä läikkä pysyy meressä vuosia, se voisi viitata kiertoliikkeen heikkenemiseen. Tällöin ilmasto voisi viiletä Grönlannin, Islannin ja Pohjois-Euroopan ympäristössä, vaikka maapallon keskilämpötila jatkaisi nousuaan.
AMOC toimii eräänlaisena valtavana kuljetinhihnana. Lämmin ja suolainen merivesi virtaa pohjoiseen, luovuttaa lämpöä ilmakehään, muuttuu tiheämmäksi ja painuu syvemmälle mereen. Ilmaston lämpeneminen vaikeuttaa tätä prosessia, koska arktisen alueen sulava jää tuo mereen makeaa vettä. Makeampi vesi ei painu yhtä helposti, mikä voi hidastaa kiertoliikettä.
Tutkijat ovat seuranneet virtausjärjestelmän käyttäytymistä muun muassa Grönlannin eteläpuolella. Yhdysvaltain kansallinen tiedesäätiö NSF on kuitenkin ilmoittanut purkavansa alueella käytössä olleita merentutkimuksen mittalaitteita, mikä on herättänyt huolta seurannan heikkenemisestä.
Islantiin 45 asteen pakkasia
Huoli ei ole pelkkää tutkijoiden teoreettista keskustelua. Islannissa AMOC:n romahtamista pidetään kansallisen turvallisuuden riskinä, koska se voisi painaa talvilämpötiloja rajusti alas. Washington Postin mukaan pahimmissa arvioissa Islannin talvilämpötilat voisivat laskea jopa noin 45 pakkasasteeseen.
Tutkijoiden arviot AMOC:n nykytilasta eivät ole täysin yksimielisiä. Potsdamin ilmastovaikutusten tutkimuslaitoksen Stefan Rahmstorfin johtama tuore tutkimusryhmä katsoo, että näyttö AMOC:n heikkenemisestä on vakava yhteiskunnallinen ja poliittinen huolenaihe.
Toisessa viime vuonna julkaistussa tutkimuksessa ei kuitenkaan löytynyt näyttöä pitkäaikaisesta heikkenemisestä, vaikka virtausjärjestelmän odotetaankin hidastuvan tulevaisuudessa.
YK:n ilmastopaneeli IPCC pitää AMOC:n heikkenemistä todennäköisenä, mutta on arvioinut keskisuurella varmuudella, ettei järjestelmä romahda äkillisesti ennen vuotta 2100.
Nykyinen kylmä läikkä ei siis vielä kerro, että romahdus olisi alkamassa. Tämän vuoden kylmyyttä ovat voimistaneet Pohjois-Atlantin myrskyinen ja tuulinen sää. Se ei kuitenkaan yksin selitä, miksi poikkeama on pysynyt alueella jo vuoden.
Suomen kannalta ilmiö on merkittävä, koska Pohjois-Atlantin virtaukset vaikuttavat koko Pohjois-Euroopan sääjärjestelmiin. Tutkijat eivät vielä tiedä, onko kylmä läikkä varoitusmerkki suuremmasta muutoksesta vai seurausta useiden ilmasto- ja säätekijöiden tilapäisestä yhdistelmästä.