Viimeaikainen öljyn hinnan nousu tukee Venäjän taloutta. Vaikutuksen suuruus riippuu pitkälti siitä, kuinka kauan ja kuinka korkealla öljyn hinta pysyy. Valtiontalouden osalta keskeisessä roolissa on myös ruplan kurssi, arvioi Suomen Pankin vanhempi ekonomisti Heli Simola maanantaina julkaistussa blogissa.
Öljyn hinnalla on edelleen merkittävä vaikutus myös Venäjän valtiontalouden tuloihin. Öljy- ja kaasutulojen osuus Venäjän federaatiobudjetin tuloista oli viime vuonna edelleen noin neljännes. Tämän vuoden alussa öljy- ja kaasutulot supistuivat jyrkästi venäläisen öljyn vientihinnan laskun vetämänä.
– Viime viikkoina nähty öljyn hinnannousu lisää Venäjän valtiontalouden tuloja ja tuo valtiontaloudelle kipeästi kaivatun hengähdystauon. Ainakaan lyhytaikainen öljyn hinnannousu ei kuitenkaan ratkaise Venäjän valtiontalouden ongelmia, Simola muistuttaa.
Suomen Pankki on arvioinut vaihtoehtoisia kehityskulkuja öljyn hinnalle ja niiden vaikutuksia Venäjän kokonaistuotantoon.
Jos öljyn hinta kehittyy tämänhetkisten futuurimarkkinoiden oletusten mukaisesti, Venäjän BKT kasvaisi tänä vuonna noin puolitoista prosenttiyksikköä enemmän ja vielä ensi vuonnakin hieman enemmän kuin ennen Iranin sotaa vallinneilla öljynhintaodotuksilla, Simola arvioi blogissa.
Mikäli hintapiikki jäisi lyhyeksi, BKT:n kasvu olisi tänä vuonna noin puoli prosenttiyksikköä nopeampaa. Ensi vuonna kasvu jäisi sitä vastoin jopa hieman vaatimattomammaksi verrattuna helmikuun lopun tilanteeseen.
Sitä vastoin pitkään korkealla pysyvä öljyn hinta voisi johtaa Venäjän BKT:n huomattavasti nopeampaan kasvuun. Mallitulosten pohjalta BKT kasvaisi tällä hintakehityksellä sekä tänä että ensi vuonna noin 3 prosenttiyksikköä enemmän verrattuna Iranin sotaa edeltäviin odotuksiin.
Futuurimarkkinoiden pohjalta tälle vuodelle laskettu keskimääräinen venäläisen öljyn vientihinta on hieman korkeampi kuin Venäjän budjettikehikon pohjana oleva hintaoletus: 61 dollaria tynnyriltä verrattuna budjetissa oletettuun 59 dollariin tynnyriltä. Venäjän budjetti on kuitenkin laadittu alijäämäiseksi ja ilman muita toimia se pysyy alijäämäisenä korkeammasta öljyn hinnasta huolimatta.
Öljyn hinnannousun budjettivaikutuksen kannalta tärkeä tekijä on myös ruplan kurssi.
– Venäjän budjettisuunnitelma on laadittu huomattavasti heikommalle ruplan kurssille kuin tänä vuonna on toistaiseksi nähty: 92 ruplaa / Yhdysvaltain dollari, kun kurssi on maaliskuussa ollut keskimäärin 80 ruplaa / Yhdysvaltain dollari. Öljyn hinnan nousu ei lähtökohtaisesti ainakaan lisää ruplan heikentymispaineita, joten budjettisuunnitelman oletukset eivät välttämättä toteudu. Venäjä voi toki halutessaan ohjailla ruplan kurssia, mutta sillä voisi olla negatiivisia vaikutuksia muualla taloudessa, Simola huomauttaa blogissa.
Jos ruplan dollarikurssi pysyisi tänä ja ensi vuonna maaliskuun keskimääräisellä tasollaan, öljyn dollarimääräisen hinnan jyrkästä noususta huolimatta budjetin ruplissa lasketut öljytulot jäisivät budjetoitua pienemmiksi sekä tänä että ensi vuonna.
– Tässä tarkastelluista vaihtoehdoista vasta Brent-öljyn nousu 120 dollariin tynnyriltä johtaisi siihen, että ruplamääräiset öljytulot olisivat budjetoitua suuremmat tänä vuonna. Siitä huolimatta sekä tämän että ensi vuoden budjetit jäisivät alijäämäisiksi, Simola arvioi.
Nykykurssilla öljyn hinnan pitäisi pysyä korkealla pitkään, jotta budjettitulot olisivat budjetoitua suuremmat edes tänä vuonna.
– Jos öljyn hinnannousu jää lyhyeksi ja Venäjän öljyn vientiin kohdistuvista pakotteista pidetään kiinni, saa Venäjän valtiontalous vain väliaikaisen hengähdystauon. Valtiontaloudessa joudutaan joka tapauksessa entistä vaikeampien valintojen eteen niin kauan kuin Venäjä jatkaa sotaansa Ukrainassa ja pakotteet rajoittavat sen rahoitusmahdollisuuksia, Simola kirjoittaa.