Euroalueen talous on kestänyt tullirytinän ensi arvioihin verrattuna yllättävän hyvin, arvioi Suomen Pankki rahapolitiikkakatsauksessa.
Euroalueen talous on sinnitellyt tänä vuonna merkittävien kauppapoliittisten ja geopoliittisten epävarmuuksien keskellä. EU:n saavuttama tullisopu Yhdysvaltojen kanssa vähensi yritysten ja kuluttajien epätietoisuutta, mutta tullikorotukset heikentävät talouden kasvua.
Euroalueen kasvu on kituliasta. Talous saa vauhtia reaalipalkkojen ja ostovoiman kehityksestä. Inflaatio on saatu palautettua 2 prosentin tuntumaan, ja se on mahdollistanut EKP:lle talletuskoron laskemisen 4 prosentista 2 prosenttiin.
– Epävarmuus ja nousseet tullit heikentävät kasvua, mutta toisaalta puolustusmenojen ja infrastruktuuri-investointien kasvu saattaa lisätä sitä keskipitkällä aikavälillä, Suomen Pankki arvioi.
Euroopan keskuspankin ennusteen mukaan talouskasvu kiihtyisi 1,2 prosenttiin tänä vuonna, olisi 1,0 prosenttia ensi vuonna ja kiihtyisi taas 1,3 prosenttiin vuonna 2027.
Heinäkuussa saavutettu sopimus 15 prosentin yleistullista useimmille EU:n Yhdysvaltoihin viemille tuotteille selkeytti tilannetta. Tullit muuttuivat kuitenkin samalla moninkertaisiksi aiempaan verrattuna, mikä ei ole yrityksille hyvä uutinen.
Vielä vuosi sitten EKP:n ennuste osoitti ensi vuodelle 0,5:tä prosenttiyksikköä nopeampaa kasvua, Suomen Pankki muistuttaa.
– Oleellista on, miten tullikorotukset muuttavat EU:n asemaa suhteessa muihin alueisiin tai maihin, jotka vievät Yhdysvaltoihin tavaroita. Keskeinen kysymys on, mille tasolle tullit etenkin Kiinasta Yhdysvaltoihin tuleville tavaroille asettuvat. Jos Kiina joutuu maksamaan EU:ta korkeampia tulleja, se parantaa EU:n kilpailuasemaa, mutta riskejäkin tässä kehityksessä on, katsauksessa todetaan.
Tulevina vuosina puolustusmenojen kasvu edesauttaa paitsi alan teollisuutta myös sitä tukevaa muuta teollisuutta – sitä enemmän, mitä suurempi osa puolustushankinnoista ohjautuu EU-alueen yrityksille.
– Puolustusmenojen voimakas lisääminen ajoittuu euroalueella samaan aikaan kuin suuret investoinnit vihreään siirtymään ja digitalisaatioon. Riskinä on julkisen velkaantumisen kasvu ja sellaisten investointien syrjäytyminen, jotka tuottaisivat puolustusteollisuutta paremmin, Suomen Pankki muistuttaa.
