Pohjois-Savossa Lapinlahden alueella on vuosina 2019-2023 metsästetty laittomasti susia, ilveksiä, ahmoja ja muita rauhoitettuja eläimiä.
Case Savukukkona tunnetussa metsästysrikoskokonaisuudessa salametsästystapahtumia on ollut kymmeniä ja epäiltyjä tekijöitä on 34. Lähes 1000-sivuinen esitutkintamateriaali siirtyy syyteharkintaan maaliskuussa.
Poliisin mukaan esitutkinnassa on selvitetty, että salametsästys on ollut selkeästi johdettua. Toimintaan osallistuneilla on ollut omat roolinsa ja tehtävänsä, millä on pyritty varmistamaan saaliin saaminen. Myös saaliin käsittelystä ovat vastanneet tietyt toimijat. Epäillyt ovat noin 30−75-vuotiaita, pääosin pohjoissavolaisia, miehiä.
Poliisi otti kiinni ensimmäiset Case Savukukon törkeistä metsästysrikoksista epäillyt henkilöt 27.3.2023 Pohjois-Savon ja Oulun alueilla. Tutkinnan edetessä poliisille selvisi metsästysrikoskokonaisuuden laajuus ja poliisi teki lisää kiinniottoja, etsintöjä sekä lukuisia kuulusteluja.
Esitutkinnan yhteydessä poliisi on ottanut väliaikaisesti haltuun rikoksesta epäillyiltä henkilöiltä noin 250 ampuma-asetta hallussapitoedellytysten arvioimiseksi.
Itä-Suomen poliisilaitos sai tiedon rikoskokonaisuudesta Kainuun rajavartioston ja Oulun poliisilaitoksen esitutkinnasta, joka käsitteli hirvien salakaatoa Puolangalla syksyllä 2022.
Salametsästäjät saivat saaliikseen suurpetoja ja lintuja
Pohjois-Savossa salametsästäjien epäillään kaataneen laittomasti ainakin kolme sutta, kuusi ilvestä ja yhden ahman. Yksi tapetuista suurpedoista on Luonnonvarakeskuksen seuraama Unna-susi.
Suurpetoja on myös haavoitettu ampumalla siten, että eläimen epäillään kuolleen vammoihinsa myöhemmin. Huhtikuussa 2021 salametsästäjien epäillään metsästäneen karhua useina perättäisinä päivinä siinä kuitenkaan onnistumatta.
Kaadettuja suurpetoja on metsästetty lupailvesten ja ketun metsästyksen varjolla, eli ulkopuolisille on kerrottu kyseessä olevan luvallinen jahti. Suurpetojen lisäksi saaliiden joukossa on ollut luonnonsuojelulailla rauhoitettuja lintuja, kuten joutsenia, haukkoja, korppi, kaulushaikara ja valkoposkihanhi.
Laittomasti metsästettyjä suurpetoja on kätketty metsästystapahtumien jälkeen. Poliisi on takavarikoinut useita suurpetojen ruhoja, nahkoja ja kalloja, joiden kaikkien alkuperää ei ole pystytty selvittämään. Tapauksia on tutkittu rikosnimikkeellä törkeä laittoman saaliin kätkeminen.
Rikoksilla ei tavoiteltu taloudellista hyötyä
Esitutkinnassa ei ole tullut esille taloudellisen rikoshyödyn tavoittelua. Tärkeimmiksi motiiveiksi epäillyt ovat kertoneet kannanhoidollisen metsästyksen puutteen tai lupien vähäisyyden, mistä on seurannut heidän mielestään paikoitellen liian suuria petokantoja. Myös lupaprosessit koettiin hitaiksi ja kankeiksi.
Rikoksista epäillyt pitivät nykyistä petopolitiikkaa ja viranomaistoimintaa epäonnistuneina. Useat rikoksista epäillyt totesivat, että viranomaiset eivät osaa tunnistaa suurpetojen aiheuttamia riskejä ja vaaroja.
Epäiltyjen mukaan esimerkiksi petojen pihavierailut ovat yleistyneet ja pedot menevät tuotantorakennusten sisälle etsiessään ravintoa. Myös metsästyskoirien turvallisuudesta oltiin huolissaan. Epäillyt kokivat myös menettäneensä luottamuksensa suurpetojen havaintojärjestelmään (TASSU-järjestelmä).
Poliisin mukaan osa epäillyistä kertoi syiksi teoilleen myös jännitysmetsästyksen, alhaisen kiinnijäämisrikin ja hetken mielijohteen. Esitutkinnan perusteella ainakin luonnonsuojelulailla rauhoitettuja lintuja tapettiin hetken mielijohteesta ilman mitään järjellistä syytä.
Rikoksesta epäiltyjen mukaan ainakin osa toimintaympäristön asukkaista hyväksyy suurpetojen laittoman tappamisen.