– Luottoluokittajien mukaan Suomen tulevaisuuden näkymät ovat vakaat, ja Suomen asema investointikohteena ja yritysten toimintaympäristönä on ennallaan, arvioi Finnveran pääekonomisti Mauri Kotamäki.
Luottoluokituslaitos Fitch Ratings piti Suomen valtion luottoluokituksen ennallaan (AA+) perjantaina antamassa arviossaan. Samaan johtopäätöksen tuli myös S&P Global Ratings noin kuukautta aiemmin.
– Fitchin tuoreen raportin myötä voidaan todeta, että luottoluokittajat ulkopuolisina ja puolueettomina toimijoina eivät vaikuta olevan erityisen huolissaan Suomen luottokelpoisuudesta Venäjän rajanaapurina, Kotamäki sanoo.
Hänen mukaansa Venäjän hyökkäys Ukrainaan on vaikuttanut mielialoihin Suomessa. Keskeinen ajuri on epävarmuuden kasvu.
– Esimerkiksi Venäjältä tulevien kyberhyökkäysten pelko Suomessakin on lisääntynyt. Poliittiset riskit Venäjään kohdistuneiden sanktioiden kautta ovat todellisia. Lisäksi Ukrainasta lähteneiden miljoonien pakolaisten liikkeet asettavat maat uudenlaiseen tilanteeseen.
Lisäksi sota on edelleen vahvistanut jo olemassa ollutta inflaatiohaastetta. Monien Venäjällä ja Ukrainassa tuotettujen raaka-aineiden hinnat ovat lähteneet nousuun, joskin monien hintataso on jo palautunut pahimman alkushokin laannuttua.
– Haasteita riittää emmekä tiedä, miten kauan elämme sodan ilmapiirissä. Yhtä kaikki Suomen talous vaikuttaisi kestävän niin alustavien tilastolukujen kuin riippumattomien luottoluokittajienkin näkökulmasta muutosta. Ilmiselvästi Suomeen kannattaa edelleenkin investoida. Tämä kannustaa myös kotimaisia yrityksiä viemään eteenpäin investointejaan ja kehittämään toimintaansa, jotta valmius päästä poikkeustilanteen yli ja yltää kasvuun on parempi, Kotamäki sanoo.
Akuuttia taantuman vaaraa ei ole
Kotamäen mukaan Suomi ei ole akuutissa vaarassa luisua taantumaan, vaikkei skenaariota normaalia suuremman epävarmuuden oloissa voi täysin pois sulkea.
– Konkreettiset suorat vaikutukset kansantalouden tasolla jäävät maltillisiksi, vaikka yksinomaan Venäjän markkinoille keskittyneen yksittäisen yrityksen tapauksessa tilanne saattaakin olla erittäin vaikea.
– Venäjän kaupan hidastuminen tulee luonnollisesti vaikuttamaan Suomeen, mutta suorat vaikutukset kansantalouden tasolla jäävät vähäisiksi. Suomen vienti vuonna 2021 Venäjälle oli noin neljä miljardia euroa eli koko kansantalouteen suhteutettuna alle parin prosentin luokkaa. Näistäkin hyödykkeistä monet tulevat ennen pitkää löytämään uuden ostajan toisilla markkinoilla. Myös Finnveran näkökulmasta tuntuma on tässä vaiheessa saman suuntainen, Kotamäki toteaa.
Luottoluokittajat nostavat kuitenkin esiin Suomen pitkän aikavälin julkisen talouden haasteita.
– Väestö ikääntyy edelleen ja vanhusväestön osuus jatkaa kasvuaan vielä vuosikymmenen verran. Tämä tarkoittaa automaattisesti kasvavia julkisia menoja ja tästä myös Fitch on ymmärrettävästi huolissaan, Kotamäki sanoo.