Suomella on edessään 13 miljardin euron sopeutustoimet kahden seuraavan vaalikauden aikana, kirjoittaa konsultti Jussi Pyykkönen Elinkeinoelämän valtuuskunta EVA:n Talouspolitiikan johtajan kompassi -analyysissaan.
Kestävyysvajeen umpeen kurominen edellyttää valtiovarainministeriön mukaan yhdeksän miljardin euron sopeutustoimia. Lisäksi puolustus, ilmastonmuutoksen torjunta, sosiaali- ja terveydenhuolto, julkiset t&k-investoinnit ja mahdolliset yllättävät menotarpeet edellyttävät neljän miljardin euron liikkumavaran luomista julkiseen talouteen.
Pyykkösen mukaan talouspolitiikassa on neljä vaihtoehtoista päälinjaa, joissa kaikissa on erilaiset onnistumisen mahdollisuudet ja vaikutukset kansantalouteen. Kaikki vaihtoehdot sisältävät ikäviä päätöksiä.
Reformistisessa linjassa keskitytään leikkauksia sisältäviin uudistuksiin, mutta siinäkään ei vältytä täysin veronkiristyksiltä. Uudistuksista olennaisimmat ovat sote-uudistuksen korjaaminen, eläkeiän nostaminen, ansioturvan korvaava työnhakuraha, perusturvan uudistus ja työperäisen maahanmuuton esteiden purkaminen. Reformisti välttyy kansantaloudelle haitallisilta leikkauksilta ja veronkiristyksiltä, mutta joutuu todennäköisesti kohtaamaan esimerkiksi työmarkkinajärjestöjen vastustuksen. Lisäksi uudistusten vaikutuksia joutuu odottamaan pitkään.
Kamreerin linjassa keskitytään leikkaamaan menoja, eikä siinä vältytä koulutusleikkauksilta.
Maksimivaltion linjassa kiristetään veroja, myös keskituloisten ansiotuloveroja ja vähennetään siten työnteon kannustimia.
Minimivaltion linjassa lakkautetaan ja yksityistetään yhteiskunnan toimintoja ja siirretään palveluja ihmisten itse maksettavaksi.
– Talouskasvu ei ratkaise Suomen budjettivajetta. Sopeutuksilla on kansalaisten tuki, sillä suomalaisten enemmistö pitää julkisen talouden tasapainottamista akuuttina, Pyykkönen sanoo tiedotteessa.