Suomesta ensimmäistä oleskelulupaa hakevien erityisasiantuntijoiden määrä on laskenut selvästi alkuvuoden 2022 huippulukemista, vaikka samaan aikaan myönteiset oleskeluluvat ovat viimeisen vuoden ajan olleet ennätystasolla.
Myös Suomeen töihin tulevien tutkijoiden määrä on vähentynyt selvästi, ilmenee Akava Worksin katsauksesta, joka joka perustuu Maahanmuuttovirasto Migrin lukuihin.
Romahdus johtuu Ukrainan sodasta, sillä suurin osa Suomeen muuttavista oleskeluluvan hakeneista erityisasiantuntijoista on ollut venäläisiä. Intialaiset ovat toiseksi suurin ryhmä. Erityisasiantuntijoita tulee Suomeen useimmiten ict-alalle tai teollisuuteen ja he sijoittuvat töihin valtaosaksi Uudellemaalle.
Valtaosa työluvista myönnetään tällä hetkellä työntekijäammatteihin.
Korkeakoulutettujen työmarkkinakeskusjärjestön Akavan mukaan työvoiman saatavuusharkinnasta pitää luopua. Työ- ja osaamisperusteista maahanmuuttoa tulisi lisätä, sillä korkean osaamistason osuus maahanmuutosta on laskussa.
– Hallitusohjelmassa pitää sopia keinoista korkean osaamisen maahanmuuton lisäämiseksi merkittävästi. Kuluneen hallituskauden aikana perustettu maahantulon ”pikakaista” oli tärkeä toimi ja sen kehittämistä pitää jatkaa. Lisäksi pitää tuoda uudelleen eduskunnan käsiteltäväksi esitys tutkijoiden oleskelulupien pidentämisestä, joka jäi eduskunnan viime kaudella eduskunnan käsittelyruuhkaan, sanoo tiedotteessa Akavan puheenjohtaja Maria Löfgren.
– Parlamentaarisesti hyväksyttyjen TKI-[tutkimus-, koulutus- ja innovaatio]tavoitteiden toteutuminen edellyttää, että maassamme on tulevaisuudessa riittävä määrä korkeakoulutettuja osaajia, Löfgren jatkaa.
Löfgrenin mukaan pelkkä maahanmuuton lisääminen ei kuitenkaan riitä, vaan työelämän laatuun tulee kiinnittää erityistä huomiota.
– Tulevan hallituksen pitää laatia laaja ohjelma tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämiseksi, jotta voimme lisätä työelämässä aliedustettujen ryhmien, kuten maahanmuuttajien, työllisyyttä ja yhteiskunnallista osallisuutta sekä parantaa asenneilmapiiriä.
