Suomalaisyliopisto sai miljoonarahoituksen

Miljoonarahoituksella etsitään uusia hoitoja kolmeen vakavaan sairauteen.
Turun yliopisto Turussa. STR / LEHTIKUVA / LAURA UKKONEN
Turun yliopisto Turussa. STR / LEHTIKUVA / LAURA UKKONEN
Turun yliopisto Turussa. STR / LEHTIKUVA / LAURA UKKONEN
Turun yliopisto Turussa. STR / LEHTIKUVA / LAURA UKKONEN

Turun yliopisto on saanut noin miljoona euroa rahoitusta uuden lääkeaihion kehittämiseen. Hankkeessa tutkitaan, voisiko samaan proteiiniin kohdistuvalla lääkkeellä vaikuttaa sydämen vajaatoiminnan, syövän ja Alzheimerin taudin etenemiseen.

Novo Nordisk Foundationin myöntämä kolmivuotinen Distinguished Innovator Grant -rahoitus käytetään pienmolekyylisten lääkeaihioiden kehittämiseen ja prekliiniseen testaamiseen.

Tutkimuksen kohteena on CIP2A-proteiini, joka estää solujen signalointia säätelevän PP2A-fosfataasin toimintaa. Jukka Westermarckin johtama tutkimusryhmä on aiemmin tunnistanut CIP2A:n merkityksen syövässä. Myöhemmissä tutkimuksissa proteiini on yhdistetty sydänlihaksen haitalliseen paksuuntumiseen sekä Alzheimerin tautiin liittyviin muutoksiin.

Tutkijat pyrkivät kehittämään pienmolekyylejä, jotka estävät CIP2A:n toimintaa ja palauttavat PP2A:n aktiivisuuden lähemmäs terveiden solujen tasoa. Tavoitteena on selvittää, voidaanko näin ehkäistä sydämen haitallista laajentumista, hidastaa joidenkin syöpien kasvua ja vähentää Alzheimerin tautiin liittyviä proteiinimuutoksia.

– CIP2A on lääkekehityksen kannalta erittäin kiinnostava kohde useammastakin syystä. Ensinnäkin aiemmat työmme ovat näyttäneet, että sen estäminen ei aiheuta sivuvaikutuksia terveissä kudoksissa, Westermarck sanoo Turun yliopiston tiedotteessa.

Hanke toteutetaan Turun Biotiedekeskuksessa yhteistyössä Itä-Suomen, Helsingin ja Oulun yliopistojen tutkijoiden kanssa. Tavoitteena on saada aikaan lupaavia yhdisteitä, joita voitaisiin myöhemmin viedä kohti teollista lääkekehitystä.

Jälki voi näkyä lihasmassassa ja kasvonpiirteissä.
Irtoilevat kivet ovat tuomassa veronmaksajille tuntuvan laskun.
Ongelma on tutkimuskulttuuri, jossa oikea poliittinen sanasto, tutkijan identiteetti ja ennalta hyväksytty moraalinen johtopäätös voivat korvata metodologisen kurinalaisuuden, professori Jukka Savolainen sanoo näkökulmassaan.
Mainos