Suomen Akatemia kertoo Verkkouutisille jättäneensä 13 tutkimusrahoitushakemusta käsittelemättä sen vuoksi, että niistä on puuttunut kuvaus sukupuolten tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämisestä. Samalla aikavälillä Akatemialle jätettiin lähes 5 000 hakemusta.
Syyskuun 19. päivän 2025 jälkeen avautuneissa hakuprosesseissa hakijan täytyy kuvata tutkimussuunnitelmassa, miten hankkeen toteutuksessa edistetään näitä tavoitteita. Puuttuva kuvaus johtaa hakemuksen jättämiseen tutkimatta eli käsittelemättä.
Käytäntö on herättänyt närää monien tutkijoiden keskuudessa, vaikka harva haluaa arvostella viime vuosien kehitystä omalla nimellään maineen tai mahdollisten seurausten vuoksi.
Verkkouutisten haastattelemat yliopistolähteet ihmettelevät, miksi kuvausta vaaditaan myös tutkimuksissa, joissa tasa-arvolla tai yhdenvertaisuudella ei ole yhteyttä varsinaiseen tutkimuskysymykseen.
– Pidän erikoisena, että Suomen Akatemialle lähetettävän hakemuksen tutkimussuunnitelmaan on pakollista kirjoittaa lauseita, joissa kannatetaan DEI-periaatteita, vaikka itse rahoitushakemuksella ei ole mitään tekemistä DEI-periaatteiden tutkimuksen kanssa, nimettömänä pysyvä professori sanoo.
DEI tulee englannin sanoista diversity, equity ja inclusion. Suomen Akatemia itse käyttää pääasiassa käsitteitä tasa-arvo, yhdenvertaisuus ja monimuotoisuus.
Professorin mukaan hänen tutkimusryhmässään kirjaukset on pyritty tekemään mahdollisimman tiiviisti silloin, kun niillä ei ole ollut yhteyttä tutkimuksen sisältöön.
– Olemme kirjoittaneet niin sanotut pakolliset lauseet tilaa säästäen, koska tutkimussuunnitelman pituus on rajattu, eivätkä DEI-periaatteet ole liittyneet hakemuksemme sisältöön mitenkään. Valitettavasti kaikki hakijat joutuvat kuluttamaan työaikaansa tähän.
”Nollataan tai nolataan”
Viime vuosina DEI-periaatteiden ja niin sanotun woke-ideologian asemasta yliopistoissa on käyty kiivasta väittelyä etenkin Yhdysvalloissa ja Britanniassa.
Arvostelijat ovat kysyneet, ovatko monimuotoisuutta koskevat tavoitteet joissakin tilanteissa ristiriidassa akateemisten meriittien tai tieteen vapauden kanssa.
Keskustelua on vauhdittanut muun muassa Cambridgen yliopiston professori Jason Ardayn tapaus. Hänen akateemisia ansioitaan koskeneet epäilyt johtivat tänä vuonna julkiseen kiistaan, jossa kritiikin esittäjiä syytettiin myös rasismista.
Cambridge käynnisti myöhemmin selvityksen Ardayn taustasta, ja professori erosi tehtävästään.
Verkkouutisten lähteiden mukaan tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuskriteereistä keskustellaan Suomen tiedeyhteisössä melko vähän. Edes Jason Ardayn tapaus ei muuttanut tilannetta.
Eräs lähde kertoo yrittäneensä itse nostaa kysymystä esille.
– Avaukseni on joko vaiettu tai minulle on sanottu, että minä en ymmärrä DEI-periaatteiden tärkeyttä. Eli nollataan tai nolataan asian esilletuoja.
Kyse ei hänen kokemuksensa perusteella ole niinkään suorasta pelosta kuin haluttomuudesta kyseenalaistaa vallitsevia käytäntöjä.
Osa tutkijoista ihmettelee, miksi Suomen Akatemia perustutkimuksen päärahoittajana toimii tavalla, jossa DEI-periaatteet nostetaan hankehakemuksen pakolliseksi osaksi.
– Pakollinen DEI-periaatteiden kehuminen ei ole tieteen vapautta, lähde ihmettelee.
Akatemia perustelee tutkimuksen laadulla
Suomen Akatemia ei pidä tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta pelkkänä hallinnollisena muotovaatimuksena.
Akatemia kuvaa verkkosivuillaan tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta tutkimusekosysteemin ”keskeisiksi toiminnan läpileikkaaviksi periaatteiksi”. Tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta käsittelevän osion kuvituksena on sateenkaarilippu.
Lisäksi kyse on hakemusten arviointiin vaikuttavasta tekijästä. Muutoin tasavertaisten hakemusten välillä voidaan antaa etusija hakemukselle, jonka katsotaan parhaiten edistävän tutkimuksen ja tiedeyhteisön sukupuolittuneisuuden purkamista ja monimuotoisuutta sekä kestävää kehitystä.
Suomen Akatemia kertoo Verkkouutisille, ettei tätä etusijasääntöä kuitenkaan sovellettu talvihaun 2026 rahoituspäätöksissä.
Rahoitushakujen yksikön johtaja Jussi Vauhkonen sanoo Akatemian katsovan, että tasa-arvo ja yhdenvertaisuus ovat osa tutkimuksen laatua.
– Akatemian näkökulmasta tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden huomioiminen ei ole tutkimuksen tieteellisestä laadusta irrallinen lisäkriteeri, vaan osa vastuullisen ja korkealaatuisen tutkimuksen edellytyksiä, Vauhkonen sanoo.
Akatemian mukaan tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusnäkökohdat voivat vaikuttaa tutkimuksen laatuun kahdella tavalla.
Tutkimuksen sisällössä esimerkiksi sukupuolen, iän tai taustan huomioiminen voi joillakin aloilla parantaa tutkimuksen luotettavuutta, yleistettävyyttä ja vaikuttavuutta. Tutkimusryhmissä monimuotoisuus voi edistää näkökulmien monipuolisuutta, luovuutta ja tutkimuksen vaikuttavuutta.
Akatemian mukaan vaatimusten tarkoituksena on varmistaa tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusnäkökohtien huomioiminen ”silloin, kun ne ovat arvioinnin kohteena olevan tutkimuksen kannalta relevantteja”.
Akatemia perustelee käytäntöä lainsäädännöllä. Tasa-arvolaki velvoittaa viranomaisia edistämään sukupuolten tasa-arvoa tavoitteellisesti ja suunnitelmallisesti. Yhdenvertaisuuslaki puolestaan velvoittaa viranomaista arvioimaan yhdenvertaisuuden toteutumista toiminnassaan ja ryhtymään tarvittaviin edistämistoimiin.
Vauhkosen mukaan vastaavien näkökohtien huomioiminen tutkimusrahoituksessa on kansainvälisesti vakiintunut käytäntö.
Verkkouutisten haastatteleman professorin mielestä olisi olennaista selvittää, vaikuttavatko vaatimukset lopulta siihen, ketkä saavat rahoitusta ja keitä tutkimusryhmiin valitaan.
– Itse valitsen aina tieteellisesti laadukkaimman saatavilla olevan tutkijan tutkimusprojektiini, enkä laske mitään DEI-pisteitä ehdokkaille, professori sanoo.
Suomen Akatemia ei ole vielä arvioinut, miten rahoituspäätösten perusteet ovat vaikuttaneet esimerkiksi hakemusten sisältöön tai tutkimusaiheiden valintaan. Vauhkosen mukaan vaikutuksia selvitetään myöhemmin.
