Suomalaisten pankkien rahoitus on vakaalla pohjalla

Finanssivalvonta toteutti stressitestin Suomessa kahdeksalle pankille.
Pankkikonserni Nordean toimitilat Aleksanterinkadulla Helsingissä. LEHTIKUVA / MARKKU ULANDER
Pankkikonserni Nordean toimitilat Aleksanterinkadulla Helsingissä. LEHTIKUVA / MARKKU ULANDER

Suomalaisten pankkien rahoitusvakaus on kunnossa. Asia käy ilmi eurooppalaisten valvontaviranomaisten perjantaina julkaisemista stressitesteistä. Suomalaiset pankit ovat hyvässä kunnossa, ja järjestämättömien saamisten eli pankeille maksamatta jääneiden lainojen määrä on alhainen.

Finanssivalvonta toteutti stressitestin Suomessa kahdeksalle pankille ja ryhmälle, jotka ovat pienemmän kokonsa vuoksi Finanssivalvonnan suorassa valvonnassa. Nämä olivat Alisa Pankki, Aktia, Oma Säästöpankki, POP Pankki -ryhmä, S-Pankki, Suomen Hypoteekkiyhdistys, Säästöpankkiryhmä ja Ålandsbanken.

Mainos - sisältö jatkuu alla

Tulosten perusteella suomalaisten pienempien pankkien vakavaraisuus säilyy keskimäärin hyvänä myös heikon kehityksen skenaariossa. Keskimääräinen ydinvakavaraisuus (CET 1) aleni heikon kehityksen skenaariossa 3,8 prosenttiyksikköä 11,4 prosenttiin. Pankkien välillä on kuitenkin suuria eroja.

Vakavaraisuusvaatimukset ovat sääntöjä, joiden mukaan pankeilla on oltava käytössään tietty määrä omia varoja, jotta ne selviytyvät toimintaympäristön äkillisesti huonontuessa eivätkä aiheuttaisi ongelmia muulle taloudelle.

Perusskenaariossa pankkien vakavaraisuus paranee. Pankkien tulos paranee ensisijaisesti voimakkaasti kasvavan korkokatteen ansiosta.

Stressitesteillä testattiin epätodennäköisen, mutta mahdollisen toimintaympäristön voimakkaan heikkenemisen vaikutusta pankkien tuloksentekokykyyn ja vakavaraisuuteen. Skenaariot sisälsivät muun muassa keskeisiä reaalitalouden ja korkomarkkinoiden muuttujia. Perusskenaario perustuu EKP:n ja kansallisten keskuspankkien joulukuun 2022 ennusteisiin.

Mainos - sisältö jatkuu alla

Heikomman kehityksen skenaario oli tällä kertaa poikkeuksellisen ankara. Maailmantalouden jakautumisen ja koronapandemian uusiutumisen oletettiin johtavan tuotantoketjujen häiriintymiseen ja talouskasvun supistumiseen. Skenaariossa Suomen bruttokansantuote supistuu 3,6 prosenttia vuonna 2023 ja 3,3 prosenttia vuonna 2024, mutta kasvaa jälleen vuonna 2025 (+1,0 %). Inflaatio on korkea, minkä lisäksi yksityinen kulutus heikkenee, korot nousevat ja kiinteistöjen hinnat laskevat.

Stressitesteissä pankit arvioivat vaikutuksia kukin omalta kohdaltaan yhteisen ohjeistuksen ja metodologian mukaisesti vuoden 2022 lopun lukujen perusteella. Laskelmissa on lisäksi yksinkertaistuksia ja rajoituksia, jotka eivät todellisuudessa pätisi oletetusti.

Valvontaviranomaiset hyödyntävät stressitestien tuloksia valvontaprosessissa. Sen avulla varmistetaan, että valvottavalla on riittävästi omia varoja olennaisten riskien kattamiseksi.

Iskut energialaitoksiin voivat tuntua maailmantaloudessa jopa vuosien ajan.
Henkilöstö siirtyy uuden omistajan palvelukseen.
Elinkeinoelämän keskusliiton pitkäaikainen toimitusjohtaja jää eläkkeelle toukokuussa.
Mainos