Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) esitti budjettiesityksessään miljardin euroon sopeutustoimia.
Esityksessä korostuvat muun muassa kehitysyhteistyöleikkaukset, kuntien valtionosuuksien karsiminen, leikkaukset Kela-korvauksiin, eduskunnan joululahjarahojen poistaminen sekä kotoutumiskorvausten karsiminen.
Elinkeinoelämän valtuuskunta EVAn vuoden 2024 syksyllä toteutetun Arvo- ja asennetutkimuksen perusteella suomalaisten enemmistö näyttää vihreää valoa kehitysyhteistyömäärärahojen pienentämiselle. Myös yrityksille kohdentuvien elinkeinotukien leikkaaminen kerää enemmistön hyväksynnän.
Puolet leikkaisi paljon tai jonkin verran maahanmuutosta ja kotouttamisesta.
Kyselyssä esitetystä 34 mahdollisesta leikkauskohteesta vain kuuden kohdalla enemmistö ei leikkaisi niistä lainkaan. Useimpien kohteiden kohdalla suomalaisten enemmistö siis hyväksyisi sen, että leikataan ”vain vähän”.
Evan mukaan tulokset antavat siten tukea menojen ”juustohöyläämiselle” eli sille, että lähes kaikista kohteista säästetään vähän. Ajatusta tukee myös se, että 52 prosenttia antaa tukensa ”leikkauksille kokonaisuutena”.
Sen sijaan koulutukseen, tutkimukseen ja soteen kohdistuvat säästöt asettuvat poikkiteloin kansalaismielipiteen kanssa.
Peruskoulu, toisen asteen opetus, varhaiskasvatus, puolustus, oikeuslaitos ja poliisi kuuluvat niihin kohteisiin, joista suomalaisten mielestä ei pidä leikata lainkaan.
– Tulokset kertovat, että suomalaiset näkevät julkisissa menoissa kahta eri kategoriaa: osa menoista nähdään melko kivuttomasti leikattavina, toisia pidetään suorastaan pyhinä. Kehitysyhteistyön sekä poliittisten esikuntien määrärahojen leikkaukset istuvat kansalaismielipiteeseen, mutta koulutukseen, turvallisuuteen ja soteen koskeminen koetaan kielteisesti, sanoo EVAn johtaja Emilia Kullas tiedotteessa.
Kullaksen mukaan hallituksen liikkumatila määräytyy juuri näiden rajojen sisällä.
– Juustohöylä moniin kohteisiin voi olla poliittisesti viisaampi väline kuin suuret iskut koulutukseen tai sosiaaliturvaan. Velkaantuminen huolettaa tutkitusti kansalaisia, mutta hyvinvointiyhteiskunnan kivijalkoihin kohdistuvia säästöjä ei hyväksytä.
Tulokset perustuvat 2 018 henkilön antamiin vastauksiin. Tulosten virhemarginaali on koko väestön tasolla 2–3 prosenttiyksikköä kumpaankin suuntaan. Tiedot kerättiin 8.10.-21.10.2024.
