– Molemmat vastustavat veronkorotuksia, eläkeiän nostoa ja työttömyysturvan heikennyksiä. Toisin kuin vanhemmat, nuoret kannattavat lyhyitä työpäiviä. Näitä näkemyksiä on vaikea sovittaa yhteen julkisen talouden tasapainottamisen kanssa, toteaa Työn ja talouden tutkimus Labore.
Laboren julkaiseman tutkimusraportin mukaan 18–29-vuotiaat suomalaisnuoret vastustavat voimakkaasti työn verotuksen kiristämistä ja pikemminkin kannattavat sen keventämistä. Nuoret myös vastustavat työttömyysturvan heikennyksiä ja eläkeiän nostoa, mutta kannattavat esimerkiksi luokkakokojen pienentämistä.
Vanhemmista ikäluokista nuoret poikkeavat eniten mielipiteessään työpäivän pituudesta, sillä nuoret kannattavat selvästi enemmän kuusituntista työpäivää.
Tutkimuksessa selvitettiin nuorten yhteiskuntapoliittisia kantoja satunnaiskokeellisella kyselytutkimusmenetelmällä (conjoint-menetelmä). Siinä vastaaja joutuu arvottamaan erilaisia yhteiskuntapoliittisia toimia suhteessa toisiinsa.
Kullekin vastaajalle esitettiin kahdeksan hypoteettista puolueohjelmaparia, joiden väliltä he valitsivat mieluisamman puolueen. Laboren mukaan satunnaistamisen ansiosta tuloksista voidaan tehdä kausaalisia päätelmiä siitä, miten joku tietty poliittinen toimi vaikuttaa tietyn puolueen kannatukseen.
Hankkeen tieteellisen johtajan, professori Janne Tukiaisen mukaan tutkimuksessa tehtiin kiinnostava havainto.
– Nuorten ja vanhempien ikäluokkien yhteiskuntapoliittiset näkemykset ovat yhteneväiset, mutta heidän puoluepoliittiset kantansa poikkeavat toisistaan merkittävästi. Nuoret suosivat erityisesti perussuomalaisia ja tutkimuksen mukaan suosio korreloi muun muassa sen kanssa, kuinka paljon nuori käyttää Tiktokia ja kuinka vähän hän luottaa yhteiskunnallisiin instituutioihin.
– Yhteiskuntapoliittiset näkemykset vaihtelevat nuorten välillä voimakkaasti etenkin sen mukaan, mieltääkö nuori itsensä vasemmistolaiseksi vai oikeistolaiseksi, sanoo professori Juho Saari, joka on yksi tutkimuksen tekijöistä.
Vaikka perinteinen vasemmisto–oikeisto -jako on nuorten parissa vahva, perussuomalaisia kannattavien nuorten näkemykset eivät paljoakaan eroa muiden nuorten näkemyksistä. Ainoat merkittävät erot ovat siinä, että perussuomalaiset nuoret vastustavat voimakkaasti työperäisen maahanmuuton lisäämistä, eivätkä vastusta turkistarhausta.
Hankkeen vastaava johtaja, professori Mika Maliranta nostaa tutkimuksesta esiin kolme merkittävää havaintoa tulevaisuuden yhteiskuntapolitiikan kannalta.
– Ensinnäkin se, että nuoret vastustavat veronkorotuksia, eläkeiän nostoa ja työttömyysturvan heikennyksiä, mutta kannattavat lyhyitä työpäiviä, on vaikea sovittaa yhteen julkisen talouden tasapainottamisen kanssa.
– Toiseksi, puoluerakenteessa saattaa olla muutospaineita, kun nuorten äänestäjien painoarvo kasvaa.
– Kolmanneksi, myös nuoret ovat keskenään hyvin erimielisiä, mikä enteilee sitä, että poliittisten toimien yhteensovittaminen johdonmukaiseksi politiikkaohjelmaksi on haasteellista myös tulevaisuudessa, Maliranta sanoo.
Hankkeen tarkoituksena oli selvittää, miten nuoret näkevät hyvinvointivaltion tulevaisuuden ja miten se heijastuu yhteiskuntapoliittisissa näkemyksissä. Hanketta on rahoittanut Väinö Tannerin säätiö.