Suomessa pankit tilastoivat tammi–kesäkuussa noin 20 000 toteutunutta tai torjuttua huijausta, kertoo Finanssiala ry. Suomalaisilta yritettiin viedä niiden avulla yhteensä 60 miljoonaa euroa.
Pankit onnistuivat estämään tai palauttamaan huijatuista maksuista 31,7 miljoonaa euroa. Rikollisten käsiin jäi 28,3 miljoonaa euroa.
Torjunnan osuus parani viime vuodesta. Vuoden 2025 ensimmäisellä puoliskolla pankit estivät tai palauttivat 48 prosenttia petollisista maksuista, kun tämän vuoden tammi–kesäkuussa osuus nousi 53 prosenttiin.
Finanssialan petos- ja rikostorjunnasta vastaavan johtajan Niko Saxholmin mukaan alkuvuoden euromääristä ei kuitenkaan pidä tehdä liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä. Vuoden 2025 ensimmäisellä puoliskolla rikollisille päätyi noin 30 miljoonaa euroa ja pankit saivat estettyä tai palautettua 28 miljoonaa euroa.
– Kylmällä jakolaskumatematiikalla huijattu euromäärä näyttäisi olevan laskussa. Tietenkään vuodet tai kuukaudet eivät ole veljiä keskenään, eikä ensimmäisen puolen vuoden luvuista pidä vetää hätiköityjä johtopäätöksiä, Saxholm sanoo tiedotteessa.
Huijausten lukumäärä on samalla kasvanut selvästi. Pankit tilastoivat alkuvuonna noin 6 000 toteutunutta ja 14 000 torjuttua huijausta. Vuotta aiemmin vastaavat luvut olivat 3 700 ja 9 900.
Finanssialan mukaan kehitys kertoo siitä, että huijauksia tehdään entistä enemmän, mutta yksittäiset summat ovat keskimäärin pienentyneet.
Turvatilihuijaukset vähenivät tuntuvasti
Suurin rikollisille päätynyt summa liittyi tietojen kalasteluun. Sen kautta menetettiin 10,6 miljoonaa euroa, kun pankit onnistuivat estämään tai palauttamaan 18 miljoonaa euroa.
Sijoitushuijauksissa rikollisille päätyi 8,2 miljoonaa euroa ja yrityksiin kohdistuneissa huijauksissa 4,9 miljoonaa euroa. Jälkimmäisessä ryhmässä pankit saivat pysäytettyä vain 0,4 miljoonan euron maksut. Saxholmin mukaan suuri menetys johtui muutamasta isosta tapauksesta.
Turvatilihuijaukset sen sijaan vähenivät voimakkaasti. Niissä suomalaiset menettivät alkuvuonna kaksi miljoonaa euroa ja pankit torjuivat 1,9 miljoonan euron maksut. Koko vuonna 2025 turvatilihuijausten yhteissumma oli 38,4 miljoonaa euroa.
Turvatilihuijauksessa rikollinen esiintyy esimerkiksi pankin edustajana ja väittää uhrin rahojen olevan vaarassa. Uhria painostetaan siirtämään rahat kuvitteelliselle turvatilille tai luovuttamaan pankkitunnuksensa.
– Mitään turvatiliä ei ole olemassa – ei ole koskaan ollutkaan, Saxholm muistuttaa.
Pankkitunnuksilla tehdään rikoksia myös muualla
Finanssialan mukaan rikolliset pyrkivät nykyisin hankkimaan pankkitunnuksia myös muihin tarkoituksiin kuin suoraan pankkitilin tyhjentämiseen.
Kalastetuilla tunnuksilla voidaan esimerkiksi avata asiakkuus toisessa pankissa tai hankkia teleoperaattorilta sähköinen SIM-kortti ja mobiilivarmenne. Niiden avulla rikollinen voi Saxholmin mukaan ottaa pikavippejä tai tehdä osamaksukauppoja uhrin nimissä.
Finanssiala vaatii huijausten torjuntaan muun muassa pankkien ja viranomaisten tiedonvaihdon lisäämistä sekä kansallista digihuijausten torjuntaohjelmaa.
Järjestön mukaan myös verkkoalustoille, hakukoneille ja kauppapaikoille pitäisi säätää EU nykyistä enemmän vastuuta niiden palveluissa tapahtuvien huijausten ehkäisemisestä.