Älypuhelimista ja sovelluksista kerättävä sijaintidata voi muodostaa käyttäjälle konkreettisen turvallisuusriskin, jos tiedot päätyvät vääriin käsiin.
Tietosuoja-asiantuntijan Harto Pönkän mukaan yksittäinen ihminen voidaan tunnistaa suurestakin sijaintidatamassasta esimerkiksi sellaisten paikkojen perusteella, joissa hänen tiedetään käyvän. Tämän jälkeen liikkumistiedoista voi olla mahdollista päätellä esimerkiksi hänen kotiosoitteensa.
– Pahimmassa tapauksessa tämä voi altistaa ihmisen väkivallalle, Pönkä sanoo Verkkouutisille.
Sijaintitietojen kanssa kannattaa olla erityisen tarkkana silloin, jos henkilölle on määrätty turvakielto tai hänen osoitteensa pitäisi muuten pysyä salassa. Turvakiellosta ei ole paljon hyötyä, jos älylaitteet ja sovellukset välittävät tarkkaa sijaintitietoa jatkuvasti eri tahoille ympäri maailmaa.
Tilanne voi muuttua erityisen vaaralliseksi silloin, jos ihminen on joutunut vainon tai muun vihamielisen toiminnan kohteeksi. Vainoaja voi olla esimerkiksi mustasukkainen ex-kumppani tai muu vihamielinen häiritsijä.
Pönkä nostaa esiin myös kansallisen turvallisuuden. Hänen mukaansa vähänkin kriittisissä tehtävissä olevien ei tulisi käyttää työpaikalla käydessään laitetta tai sovellusta, joka välittää sijaintia ulkopuolisille.
Aihe on puhuttanut etenkin sen jälkeen, kun Helsingin Sanomat kertoi saaneensa käyttöönsä satojentuhansien suomalaisten sijaintitietoja sisältäneen aineiston. Lehden selvityksessä liikkumistietoja pystyttiin yhdistämään yksittäisiin ihmisiin ja niiden perusteella päättelemään muun muassa heidän koti- ja työpaikkojaan. Joukossa oli poliitikkoja ja sotilaita.
Pönkä ei yllättynyt havainnoista. Hän muistuttaa, että vastaavia selvityksiä on tehty maailmalla aiemminkin. Esimerkkinä Pönkä mainitsee vuonna 2019 julkaistun New York Timesin selvityksen, jossa Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin liikkeet pystyttiin anonyymien sijaintitietojen perusteella päättelemään tarkasti.
Tietosuojavaltuutettu: Paniikkiin ei ole syytä
Myöskään tietosuojavaltuutettu Anu Talus ei ole yllättynyt siitä, kuinka tarkasti ihmisiä voidaan sijaintidatan perusteella tunnistaa. Hän suhtautuu asiaan kuitenkin maltillisemmin.
– Paniikkiinhan tästä nyt ei ole syytä, Talus sanoo Verkkouutisille.
Taluksen mukaan olennaista on tehdä näkyväksi, mitä ihmisten laajamittainen seuranta käytännössä tarkoittaa. Vaikka sovellukset ovat keränneet käyttäjistään sijaintitietoja jo pitkään, monille on jäänyt hämäräksi se, mitä tietojen kerääminen käytännössä tarkoittaa.
HS:n artikkelin julkaisun jälkeen monet ovat yllättyneet siitä, kuinka tarkkaa ja yksityiskohtaista ihmisistä kerätty tieto voikaan olla.
– Tämä on ollut tilanne pitkän aikaa ja on hyvä, että tämä tehdään läpinäkyväksi. Mielestäni on tärkeintä, että tiedetään ihan oikeasti, mitä se [tiedonkeruu] tarkoittaa käytännössä.
Monet kuvittelevat, että sijaintitietojen perusteella ei voisi selvittää ihmisen henkilöllisyyttä, koska tietoa kerätään nimettömästi. Asia ei ole näin mustavalkoinen. Taluksen mukaan henkilö on varsin usein mahdollista tunnistaa sijaintidatan perusteella, vaikka aineistossa ei olisikaan hänen nimeään. Ratkaisevaa on se, mitä tietoja aineisto sisältää ja kuinka helposti niitä voidaan yhdistää muihin tietoihin.
Hänen mukaansa ihmiset eivät ole välttämättä hahmottaneet, kuinka pitkälle meneviä päätelmiä laajasti kerätystä datasta voidaan tehdä. Moni on antanut luvan sijainnin seurantaan ymmärtämättä kunnolla, mihin on suostunut.
– Ihmiset eivät aina osaa tiedostaa, kuinka läpivalaisevan kuvan niiden tietojen [sijainti- ja liikkumistiedot] kerääminen voi ihmisestä antaa, Talus sanoo.
Käyttäjä ei välttämättä edes tiedä olevansa seurannassa
Pönkän mukaan ongelmana on myös se, etteivät ihmiset aina tiedä, kuinka laajoihin käyttöoikeuksiin he ovat suostuneet.
Osa käyttäjistä hyväksyy verkkosivujen ja sovellusten pyytämät oikeudet miettimättä tarkemmin, mihin kaikkeen samalla antaa luvan. Suoraan sanottuna monet ihmiset suhtautuvatkin tietoturva- ja yksityisyysasioihin välinpitämättömästi.
Pönkän mukaan ongelma ei kuitenkaan johdu vain käyttäjien ajattelemattomuudesta, vaan myös siitä, miten suostumuksia pyydetään. Sijainnin seuranta voi hänen mukaansa sisältyä esimerkiksi verkkosivujen evästebannereihin tavalla, jota käyttäjä ei välttämättä huomaa.
– Suostumuksia kysytään yleensä niin, ettei käyttäjä edes näe, että myös hänen sijaintiaan seurataan. Näin tapahtuu usein esimerkiksi silloin, kun klikkaa ”Hyväksy kaikki” nettisivujen evästebannereissa, Pönkä sanoo.
Yleensä käyttäjän on klikattava erikseen bannerista avautuvaa kohtaa, jotta hän näkee, mitä kaikkea tietoa hänestä kerätään ja mille tahoille tiedot päätyvät. Nämäkään tiedot eivät aina löydy helposti, vaan ne voivat olla kätkettynä monen eri valikon taakse.
Pönkä arvosteleekin käytäntöjä, joissa yhdellä hyväksynnällä annetaan suostumus suurelle joukolle eri kumppaneita ja käyttötarkoituksia. Tavallisen käyttäjän voi olla vaikea hahmottaa, kuinka monelle taholle tiedot lopulta päätyvät.
Toisin kuin moni kuvittelee, kerätyt tiedot eivät päädy vain palveluntarjoajan tietoon. Yleensä niitä jaetaan eteenpäin jopa kymmenille ellei sadoille eri toimijoille. Näitä tietoja voidaan myydä eteenpäin, joten tietojen päätymistä vihamielisen tai rikollisen toimijan käsiin ei voida täysin sulkea pois.
– Databisneksessä on kyse juuri siitä, että kun annat luvan yhdelle, tieto päätyykin lukemattomille tahoille niiden omiin tarkoituksiin, Pönkä toteaa.
Näin suojaudut seurannalta – GPS:n sammuttaminen ei yksin riitä
Seurannan rajoittaminen ei Pönkän mukaan tarkoita vain GPS-paikannuksen sammuttamista. Puhelimen tai muun laitteen sijainti voidaan päätellä myös muilla keinoin.
– Sijainti voidaan päätellä esimerkiksi käytössä olevia WLAN-verkkoja skannaamalla, Pönkä sanoo.
Siksi puhelimen WLAN- ja bluetooth-yhteydet kannattaa ottaa pois päältä aina silloin, jos niitä ei todella tarvitse.
Lopuksi Pönkä antaa vinkit, joiden avulla oman sijainnin seurantaa voi rajoittaa.
Hän suosittelee tarkistamaan puhelimen asetuksista, millä sovelluksilla on oikeus käyttää sijaintia, ja poistamaan kaikki tarpeettomat luvat. Pönkä kehottaa myös kieltäytymään tarpeettomista evästeistä, harkitsemaan wifi- ja bluetooth-skannauksen rajoittamista sekä tarkistamaan, tallentuuko sijaintihistoria Google- tai Apple-tilille. Kerätyt tiedot kannattaa poistaa, jos niille ei ole todellista tarvetta.
Aivan kaikelta seurannalta ei välttämättä voi suojautua. Taluksen mukaan kaikkien sijaintitietojen keräämisen täydellinen estäminen voikin nykyisessä digitaalisessa ympäristössä olla vaikeaa. Käyttäjä voi kuitenkin vaikuttaa siihen, kuinka paljon tietoa itsestään luovuttaa.
Hänen mukaansa jokaisen sovelluksen kohdalla kannattaa miettiä erikseen, tarvitseeko se todella jatkuvasti käyttäjän sijaintia. Samaa harkintaa kannattaa käyttää muiden käyttöehtojen kanssa. Harkitse esimerkiksi tarkkaan sitä, annatko sovellukselle pääsyn puhelimesi kameraan, mikrofoniin, yhteystietoihin tai laitteelle tallennettuihin tiedostoihin.
LUE MYÖS:
Onko kodissasi kiinalaisia älylaitteita? Tiedot voivat päätyä tiedustelulle
Älypuhelimesi kerää sinusta tietoa koko ajan – Tee ainakin tämä, jos haluat suojata tietosi
Kuunteleeko älypuhelimesi sinua? Asian voi tarkastaa helpolla keinolla
Puhelimesi lähettää jatkuvasti tietoa sijainnistasi, näin sen voi estää
