Aalto-yliopiston pääomasijoitustoiminnan professori Markku Maula ja sijoittaja–yrittäjä Ilkka Kivimäki listaavat Sitralle tekemässään selvityksessä keinoja, jotka vauhdittavat kotimaista kasvurahoitusta ja laajentavat suomalaisten mahdollisuuksia osallistua yritysten arvonluontiin.
Kasvuyritysten menestyksestä yhteistä vaurautta -muistion suositukset tukevat pääoman tarjontaa, parantavat yritysten mahdollisuuksia hyödyntää rahoitusta ja tehostavat pääoman kiertoa uusiin kohteisiin.
– Parhaassa tapauksessa kotimainen ja ulkomainen pääoma täydentävät toisiaan yrityksen eri kasvuvaiheissa ja rahoitustarpeissa, asiantuntijat painottavat.
Suomalaiset startupit keräsivät vuonna 2025 ennätykselliset 1,9 miljardia euroa oman pääoman ehtoista rahoitusta, josta noin 72 prosenttia tuli kansainvälisiltä sijoittajilta.
Suomella olisi paljon voitettavaa, jos kotimaiset rahastot, instituutiot ja kotitalou-det osallistuisivat nykyistä enemmän kasvuyritysten rahoitukseen ja kotimaista pääomaa riittäisi myös myöhemmän kasvuvaiheen suuriin rahoituskierroksiin.
– Kasvurahoituksen onnistumista ei mitata vain kerätyn pääoman määrässä tai yrityksen arvonnousussa. Yhtä lailla tärkeää on se, miten yritysten menestys muuttuu Suomessa työksi, osaamiseksi, TKI-toiminnaksi, verotuloiksi tai sijoitus- ja eläketuotoiksi, sanoo tiedotteessa Sitran yliasiamies Atte Jääskeläinen.
Muistion tarkoin yksilöidyt suositukset ammentavat aiemmista raporteista, muiden maiden opeista ja johtavien asiantuntijoiden haastatteluista. Suosituksissa painotetaan sellaisia uudistuksia, jotka eivät edellytä merkittävää lisärasitusta julkistalouteen ja joille voisi löytyä vastakaikua yli puoluerajojen.
Yksityissijoittajille väyliä listaamattomiin yrityksiin
Pääoman tarjontaa olisi mahdollista lisätä muun muassa laajentamalla osakesäästötiliin liittyviä sijoitusmahdollisuuksia ja helpottamalla yksityishenkilöiden sijoituksia listaamattomiin yrityksiin.
Ranskassa yksityishenkilöt pääsevät jo 500 eurolla mukaan kasvuyrityksiin sijoittaviin pääomarahastoihin. Bpifrancen yksityissijoittajille suunnatut rahastot ovat keränneet satoja miljoonia euroja.
– Ranskan esimerkki osoittaa, että EU:n yhteisessä sääntelykehyksessä myös piensijoittajat voivat päästä mukaan hajautettuihin pääomasijoituksiin, Markku Maula toteaa.
Huippuosaajien rekrytointi puolestaan helpottuisi, jos kasvuyritykset voisivat hyödyntää henkilöstöoptioita nykyistä joustavammin. Myös korkeakouluista lähtöisin olevien nk. spin-off-yritysten sopimuskäytäntöjä kannattaisi kehittää siten, ettei yritysten perustamiseen kulu ylenpalttisesti aikaa.
Ehdotustensa tueksi kirjoittajat ehdottavat yli vaalikausien ulottuvaa kansallista kasvusitoumusta. Se tukisi uudistusten käytännön toteutusta: tärkeiden päätösten kasvu- ja kilpailukykyvaikutuksia tulisi arvioida, Suomen ratkaisuja verrata verrokkimaihin ja asettaa kolmen kuukauden tavoiteaika ilmoitettujen sääntelyhaittojen arvioinnille ja mahdollisten korjausten suunnittelulle.
Myös Sitra haluaa tukea kotimaisten yritysten kasvua ja päätti viime vuoden lopulla 150 miljoonan euron erityispanostuksesta kasvuyrityksiin. Sijoitukset tehdään pääomasijoitusrahastojen kautta viiden vuoden aikana.