Suomalainen kokoaikainen työssäkäyvä tekee töitä keskimäärin 37,3 tuntia viikossa, eli tunnin vähemmän kuin ruotsalainen ja kaksi tuntia vähemmän kuin EU:ssa keskimäärin, kertoo ekonomisti Sanna Kurronen ajatuspaja Liberan blogissa.
Suomalaiset erityisasiantuntijat työskentelevät kaksi tuntia viikossa ruotsalaisia verrokkejaan vähemmän.
Suomessa oli vuonna 2020 noin 700 000 erityisasiantuntijaa, joihin lukeutuvat esimerkiksi lääkärit, opettajat ja ohjelmistokehittäjät. Asiantuntijoita, kuten sairaanhoitajia, rakennusmestareita ja farmaseutteja oli puoli miljoonaa.
Kurrosen mukaan tämän takia kahden viikkotunnin ero esimerkiksi Ruotsiin tuo valtavan vaikutuksen syntyneeseen tuotokseen sekä suoriin ja epäsuoriin verotuloihin.
Kun aiemmin ero tuli pitkälti lomista ja muista poissaoloista, nyt myös ero säännöllisessä työajassa on Kurrosen mukaan revennyt. Säännöllinen työaika sisältää palkalliset ja palkattomat ylityöt mutta ei lomia ja muita poissaoloja.
Ainoan olennaisen poikkeuksen ammattiluokituksen mukaan tarkasteltuna tekevät rakennus-, korjaus- ja valmistustyöntekijät, jotka työskentelevät yhtä pitkää viikkoa kuin ruotsalaiset sekä prosessi- ja kuljetustyöntekijät, jotka työskentelevät peräti kaksi tuntia enemmän viikossa kuin verrokkinsa.
Kurronen kirjoittaa, että korkean tuottavuuden työntekijöiden kannustaminen ahkeroimaan onkin ”matalalla roikkuva hedelmä”, koska sen voisi tehdä helposti marginaaliverotusta alentamalla.
– Verottaja ottaa lisäansioista lähes puolet jo keskituloiselta. 47000 euroa vuodessa (eli 3760€/kk) tienaava suomalainen nimittäin maksaa jokaisesta ylityötunnistaan, lisäkeikastaan tai palkankorotuksestaan 48 prosenttia valtion kirstuun. Ruotsalaisen marginaaliveroprosentti vastaavalla tulotasolla on vain 35, Kurronen vertaa.
Verotuksellisista syistä myös lomarahojen vaihtaminen vapaaksi voi houkutella suomalaisia.
Kurrosen mukaan korkean tuottavuuden työntekijät ovat avainasemassa julkisen talouden tasapainottamisessa.
– Kannustamalla heitä tekemään enemmän töitä hallitus saisi tehokkaamman työllisyystoimen kuin patistelemalla vaikeimmin työllistettäviä töihin, hän katsoo.
Onko suomalainen laiskempi kuin ruotsalainen?
Teemme selvästi vähemmän töitä, mutta laiskuuden sijaan se saattaa johtua lannistavammasta verotuksesta. https://t.co/Uo5mc94ZV6 pic.twitter.com/vcKZd6yOIh
— Sanna Kurronen (@KurronenS) September 21, 2023
