Suomalaisista asunnonomistajista 42 prosenttia sanoo, että tämänhetkinen yleinen talousalho ei ole vaikuttanut heidän remontointiaikomuksiinsa. Asia on ristiriidassa muun rakennusalan kokonaistilanteen kanssa.
Asuinrakentamisessa ovat sekä rakennuslupien että uudisrakentamisen määrät noin 40 prosentin pudotuksessa.
– Yleinen taloustilanne näyttää vaikuttavan yksityishenkilöiden remontointiin vähemmän kuin muuhun rakentamiseen. Ennen kaikkea yksityishenkilöiden remontoinnissa aktiivisuus näyttää säilyvän lähitulevaisuudessakin. Siihen vaikuttanee kotitalousvähennys sekä tietenkin projektien kokoero. Keittiöremontti on päätöksenä pienempi kuin talon pystyttäminen, Remppatorin palveluasiantuntija Essi Niskanen toteaa.
Nyt yksityisten asunnonomistajien remontointiajatukset vaikuttavat näkyvän konkreettisesti.
– Koko maassa rautakaupoissa ja kodintarvikeliikkeissä tehtyjen maksukorttimaksujen määrä on viime viikkoina kasvanut vauhdikkaasti. Kesäkuun alussa määrät ylsivät jo viime vuoden tasolle, Niskanen sanoo.
Maksukorttitilastoja ylläpitää Suomen Pankki. Tutkimustiedot selviävät Remppatorin helmikuussa tutkimusyhtiö Bilendillä teettämän kyselytutkimuksen vastauksista. Tutkimukseen vastasi 1000 ihmistä. Vastaajat ovat 18–75-vuotiaita suomalaisia asunnonomistajia. Vastaajista on naisia puolet ja miehiä puolet.
Kunnostaakseen, ei sijoittaakseen
Suomalaisista asunnonomistajista vain 12 prosenttia tapaa lähteä remontoinnissa siitä, että kyse olisi omaisuuden arvon nostamisesta. Vastaajista 74 prosenttia sanoo remontoinnin lähtevän kunnostustarpeesta. 14 prosenttia sanoo yleensä vain kaipaavansa jotain uutta. Naiset ja miehet ovat näissä hyvin samanmielisiä.
– Sen sijaan, että remontoitaisiin sijoituksena, suomalaiset remontoivat lähinnä kunnostaakseen, Niskanen kommentoi.
– Suomalaisten omistamien asuntojen yhteisnettoarvo on noin 600 miljardia euroa. Ne tapaavat olla omistajiensa arvokkain omaisuus. Mutta tuo arvo on viime vuosina laskenut. Osittain se johtuu siitä, että arvoa ylläpitävä huolenpito jää liian vähälle. Siten asia vaikuttaa suomalaisten kokonaisvarallisuuteen, Niskanen jatkaa.
Tilastokeskuksen viimeisimmän varallisuustutkimuksen mukaan kiinteistövarallisuus on 64 prosenttia suomalaisten kotitalouksien varallisuudesta. Omien kotien osuus on 48 prosenttia.
Eniten omistusasuntojen remontoimista ajattelevat sijoituksena länsisuomalaiset. Vähiten pääkaupunkiseudun ulkopuoliset eteläsuomalaiset.
Pääkaupunkiseutulaisia heilauttaa vähiten
Alueellisesti pääkaupunkiseutulaiset asunnonomistajat huomioivat remontoinnissaan yleisen taloustilanteen vähiten. Heistä puolet aikoo remontoida suunnitellusti. Pääkaupunkiseudulla remontoinnin määrä säilyy siis tänä vuonna selkeästi vankemmin kuin muualla Suomessa.
– Esimerkiksi länsisuomalaisista asunnonomistajista 60 prosenttia sanoo, että taloustilanne vaikuttaa heidän remontointiinsa. Pohjoissuomalaisista samaa sanoo 61 prosenttia. Tuo vaikutus heijastunee myös paikallisiin yrityksiin, Niskanen sanoo.
Yleinen taloustilanne vaikuttaa remontoinnin osalta naisiin enemmän kuin miehiin. Naisista talouden tila ei vaikuta 39 prosentin remontointihalukkuuteen. Miehistä vastaava osuus on 45 prosenttia.
– Ikäryhmissä yleisen taloustilanteen vaikutus näkyy selkeästi. Mitä nuorempi asunnonomistaja on, sitä todennäköisemmin tämänhetkinen talousalho vaikuttaa. Tiedot koskevat remontointiaikeita, mutta nuo ikäryhmien eroavaisuudet pätenevät aikalailla kuluttamiseen ylipäätään. Senioreista talousalho vaikuttaa 44 prosenttiin, nuorista aikuisista 78 prosenttiin, Niskanen kertoo.
Hänen mukaansa remontoinnissa tilanne tarkoittaa, että yksityisomisteisten asuntojen uudistaminen ja kunnostaminen on tällä hetkellä Suomessa painokkaasti keski-ikäisten ja seniorikansalaisten varassa.
Tuorein yksityishenkilöiden remontoinnin kokonaisarvo on vuodelta 2022. Tuolloin suomalaiset remontoivat omistamiaan asuntoja keskimäärin 422 miljoonalla eurolla kuukaudessa.
Kylpyhuoneremontteja tehtiin yli miljardilla eurolla vuodessa, keittiöremontteja noin 0,8 miljardilla. Ne ovat Suomessa yleisimmät remontit.
Remppatori on suomalainen verkkopalvelu, jonne voi syöttää kuvauksen tarpeestaan ja remontoinnin ammattilaiset ottavat yhteyttä ilmoituksen perusteella. Palvelua käyttää yli 8 000 yritystä ympäri Suomen.
