Verkkouutiset

Sulaako ”vihreä siirtymä” alta? Tästä miljardien sijoitukset Suomeen ovat kiinni

Antti Korhonen
Antti Korhonen
Antti Korhonen on Verkkouutisten toimittaja
Kehysriihessä katseet kääntyvät hallituksen investointeja vauhdittavaan kasvupakettiin.
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Hallitus kokoontuu kautensa ensimmäiseen kehysriiheen tilanteessa, jossa julkinen talous velkaantuu kiihtyvään tahtiin. Pöydällä on kolmen miljardin euron sopeutustoimet, jotka pitävät sisällään menoleikkauksia ja veronkorotuksia. Lähitulevaisuuden näkymät ovat entistä haastavammat, koska reipasta yli kahden prosentin talouskasvua ei ole näköpiirissä.

Tässä tilanteessa katseet kohdistuvat entistä tiukemmin vihreään siirtymään – tai hallitusohjelman termein puhtaaseen siirtymään – pelastavana oljenkortena, joka toisi Suomeen miljardiluokan investointeja, työpaikkoja ja veroeuroja tilkitsemään valtiontalouden alijäämää.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)

Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) kertoi huhtikuun alussa hyviä uutisia: ilmoitettujen vihreän siirtymän investointihankkeiden euromääräinen summa kasvoi viime vuonna kolmanneksen. EK:n ylläpitämän investointihankkeiden dataikkunan tuoreimpien lukujen valossa Suomessa on vireillä vihreän siirtymän investointihankkeita yli 500 kappaletta ja niiden yhteissumma kohoaa noin 260 miljardiin euroon.

Lupaavasta listasta huolimatta jalat on syytä pitää maassa: realismia on se, että investointihanke on vasta aie selvittää hankkeen tekninen toteutus, hankkia luvitukset sekä laskea perusteellisesti investoinnin kannattavuus. Vihreän siirtymän investoinnit ovat yleensä uusia tuotantolaitoksia. Hankkeen julkistamisesta laitoksen avajaisnauhan leikkaamiseen voi kulua jopa kahdeksan tuskaista vuotta.

Investointihankkeen julkistaminen viestii siitä, että hankkeella on potentiaalia ja tuotteilla kysyntää, joten esiselvitysvaiheeseen kannattaa ryhtyä. Hankekonseptin luominen voi yksinään maksaa useita miljoonia euroja, johon lupaava hanke voi saada julkista rahoitusta esimerkiksi Business Finlandin kautta.

EK:n mukaan investointipäätös on tehty tähän mennessä vihreän siirtymän hankkeissa, joiden arvo on noin 19 miljardia euroa. Tämä tarkoittaa noin seitsemää prosenttia ilmoitettujen hankkeiden arvosta.

Viimeisen kuukauden aikana on kuultu huonoja uutisia parista projektista. Esimerkiksi SSAB ilmoitti huhtikuun alussa rakentavansa fossiilittoman teräksen tuotantolaitoksen Ruotsin Luulajaan – Raahe jäi toiseksi.

Lisäksi useamman suurinvestoinnin päällä on tällä hetkellä harmaita pilviä.

Inkooseen vihreää terästehdasta suunnitteleva Blastr Green Steel on ilmoittanut, että neljän miljardin euron investointipäätöksen tekeminen venyy vuoteen 2030, koska rahoituskierroksen kerääminen on kestänyt odotettua kauemmin.

5,6 miljardin euron vihreän vedyn investointia ja kolmen tuotantolaitoksen rakentamista suunnitteleva yhdysvaltalainen Plug Power puolestaan on pahoissa talousvaikeuksissa: yhtiö teki viime vuonna miljarditappion. Alkuperäisen suunnitelman mukaan investointipäätökset pitäisi tehdä vuonna 2026. Hankkeiden toteutuminen – ainakaan alkuperäisessä aikataulussa – vaikuttaa epätodennäköiseltä.

Markkinoiden toimintaympäristö on tällä hetkellä poikkeuksellisen haastava ja kilpailtu. EU-maat ja Yhdysvallat houkuttelevat miljardiluokan valtiontuilla investointeja kotimaahansa.

Hallitusohjelmassa on osana neljän miljardin euron investointiohjelmaa merkitty 400 miljoonan euron elinkeinopoliittinen varaus, joka voidaan käyttää strategisten investointien vauhdittamiseen. Mittakaavaa kuvaa se, että esimerkiksi Saksa on antanut useita satoja miljardeja euroja valtiontukia maahan suuntaaville investoinneille.

Suomi ei pysty vastaamaan kilpailuun setelipinon paksuudella, joten katseet kääntyvät vahvasti verokannustimiin investointien vauhdittamiseksi.

Sekä ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen (kok.) että elinkeinoministeri Wille Rydman (ps.) sanoivat Verkkouutisille antamissaan haastatteluissa, että investointien verokannustin on jossain muodossa harkinnassa kehysriihessä.

Verokannustin voidaan toteuttaa esimerkiksi alentamalla uudesta investoinnista saatavan tuoton yhteisöveroa 20 prosentin tasoa alemmaksi. Uusille investoinneille voidaan myös suunnata verohyvityksiä. Esimerkiksi Elinkeinoelämän valtuuskunnan (Eva) esittämässä mallissa osa investointikustannuksista, esimerkiksi 15 prosenttia, olisi mahdollista saada hyvitetyksi verotuksessa. Lisäksi investointien korkovähennysten rajoja olisi mahdollista höllentää. Erilaisia malleja vauhdittaa investointeja on monia.

Hallitusohjelmaan on kirjattu myös tavoite siirtyä luvituksessa yhden luukun malliin viimeistään vuoden 2026 alusta alkaen. Vaikka luvituksen sujuvoittaminen on tervetullutta, luvitus ei kuitenkaan ole tällä hetkellä akilleen kantapää, jolla Suomi häviää investointeja.

Sen sijaan enemmän huomiota pitäisi kiinnittää rahoituksen saatavuuteen, joka koskettaa varsinkin p&k -yrityksiä. Tästä muistutti taannoin muun muassa professori Timo Rothovius. Vihreän siirtymän investoijien joukossa on paljon hankekehitysyhtiöitä, joilla ei ole edellytyksiä rahoittaa suurinvestointia edes osin omalla kassavirralla, vaan ne tarvitsevat taakseen hankkeeseen uskovia suuria (ulkomaisia) pääomasijoittajia ja myös julkista tukea. Nimenomaan rahoituksen saaminen on kriittisin elementti sille, että jättihankkeista syntyy lopulta investointipäätöksiä.

Rahoituksen saaminen edellyttää myös sitä, että ulkomaiset sijoittajat näkevät Suomen houkuttelevana investointikohteena. Tämä on myös tärkeä taustaelementti hallituksen uudistaessa ja joustavoittaessa työmarkkinoita. Ulkomaisen sijoittajan on tärkeä luottaa siihen, että investoidessaan Suomeen, esimerkiksi pitkäaikaiset (poliittiset) lakot eivät tule sijoittajasta riippumattomista syistä aiheuttamaan tuotannolle useiden viikkojen katkoksia, joista seuraa taloudellisia menetyksiä.

Investointilaskelmia tehtäessä tämä riski saatetaan suoraan hinnoitella suurempina työvoimakustannuksina tai investoinnilta voidaan odottaa suurempaa tuottoa. Tämä voi lopullisessa laskelmassa vaikuttaa siihen, että investointi siirtyykin Suomen sijasta toiseen maahan.

Investoinnin kriittisin vaihe on, tehdäänkö hankkeesta lopullinen investointipäätös. Tämä tulee aikanaan myös toimimaan mittarina sille, miten Suomi onnistuu vihreässä siirtymässä vai jääkö hankeboomi vain hypetyksen tasolle.

Hallituksen olisi aiheellista tarkastella kehysriihen kasvupaketissa yritysten verokannustimien lisäksi myös muita toimia, jotka lisäävät Suomen vetovoimaa ulkomaisten sijoittajien silmissä sekä sujuvoittavat investointeja suunnittelevien yritysten rahoituksen hankintaa.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
› Uutissyöte aiheesta ,
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Viikon suosituimmat videot
Uusimmat
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Opi sukeltamaan, ajattele kuin valkohai!

Suositut sukelluskurssit kokeneiden ammattilaisten johdolla. Verkkokaupassamme voit räätälöidä itsellesi sopivan paketin.
Tarjous

MUISTA LOGO!

Oy Sarin sukellus Ab
Roihupellon maauimala, Niinistö

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)