Starlink-rajoituksista kolme johtopäätöstä Suomelle

Kansanedustajan mukaan tilanne voi olla myös mahdollisuus.
Ukrainalaissotilaiden Starlink-yhteys Bahmutissa vuonna 2023. AFP / LEHTIKUVA / YASUYOSHI CHIBA
Ukrainalaissotilaiden Starlink-yhteys Bahmutissa vuonna 2023. AFP / LEHTIKUVA / YASUYOSHI CHIBA

Voiko yhden ihmisen päätös vaikuttaa kokonaisen valtion puolustuskykyyn? Näin kysyy kansanedustaja Jarno Limnell (kok.) viestipalvelu X:ssä.

Limnell viittaa tilanteeseen, jossa SpaceX-yhtiö rajoitti Starlink-satelliittiyhteyksiä Ukrainassa. Yhtiön toimitusjohtajan Elon Muskin mukaan Ukrainan asevoimat käyttivät palvelua sopimusehtojen vastaisesti. Yhteydet palautuivat lauantaina viikon katkon jälkeen.

Limnellin mukaan Suomen tulisi tehdä tilanteesta ainakin kolme johtopäätöstä.

– Luottamus nousee teknologian tärkeimmäksi strategiseksi pääomaksi. Kansainvälisissä turvallisuus- ja teknologiakumppanuuksissa ei enää riitä, että järjestelmä on tehokas, edullinen ja teknisesti paras, Limnell kirjoittaa.

Ratkaisevaa on siis se, voiko teknologiaan luottaa kriisin pahimmalla hetkellä.

Video

Toiseksi Limnell muistuttaa, että teknologinen riippuvuus voi muuttua myös poliittiseksi riippuvuudeksi.

– Kun valtio rakentaa kriittiset sotilaalliset kykynsä yhden yrityksen teknologian varaan, yrityksen omistajalle ja palvelun käyttöehdoista päättäville syntyy poikkeuksellista vaikutusvaltaa.

Kolmanneksi Limnell toteaa, ettei teknologinen suvereniteetti tarkoita kaiken valmistamista itse.

– Se tarkoittaa, että valtiolla säilyy päätösvalta kriittisistä järjestelmistään. Tarvitsemme vaihtoehtoja, teknistä hallintaa ja sopimuksia, jotka turvaavat toimintakykymme myös kriisitilanteissa.

Limnellin mukaan tilanne voi olla Suomelle myös merkittävä teollinen mahdollisuus.

– Maailma tarvitsee teknologiaa, johon voi luottaa myös paineen alla. Suomen kannattaa rakentaa tästä strateginen vahvuus.

Analyytikon mukaan Pohjois-Korea saa Ukrainan rintamalla arvokasta taistelukokemusta.
Hyökkääjän elektronisen häirinnän torjuvat järjestelmät perustuvat ulkomaisiin osiin.
Baltian maat kohtaavat muun muassa sabotaasia, kyberhyökkäyksiä ja ilmatilaloukkauksia.
Mainos