Venäjää pitäisi kohdella samalla tavalla kuin terroristijärjestö al-Qaidaa ja äärijärjestö Isisiä, katsoo liettulainen turvallisuusasiantuntija Tomas Jermalavičius.
Viron kansainvälisessä puolustus- ja turvallisuustutkimuskeskuksessa (ICDS) työskentelevä Jermalavičius katsoo, että Venäjä on jo vuosien ajan toteuttanut valtioterrorikampanjaa Euroopassa.
– Jos vastaavaa tekisivät Isisin tai al-Qaidan kaltaiset järjestöt, kutsuisimme sitä epäröimättä terrorismiksi, hän toteaa tšekkiläisen Seznam Zprávy -uutissivuston haastattelussa.
Jermalavičius huomauttaa Venäjän toimintaan kuuluvan tuhopoltot, kyberhyökkäykset, sabotaasit, kriittisen infrastruktuurin vahingoittamisyritykset ja puolustusteollisuuteen kohdistuvat iskut.
– Sen tavoitteena on muiden terrorikampanjoiden tavoin lietsoa väkivallalla pelkoa, horjuttaa yhteiskuntien vakautta ja pakottaa kohteensa hyväksymään Venäjän keskeinen vaatimus: Ukrainan hylkääminen ja sen oikeutetun puolustautumisen heikentäminen Venäjän hyökkäystä vastaan, hän huomauttaa.
Jermalavičiuksen mukaan kansallisten ja eurooppalaisten viranomaisten pitäisi puuttua Venäjän toimintaan samaan tapaan kuin terroristijärjestöjenkin. Iskujen suunnittelijat, toteuttajat sekä heidän avustajansa tulisi saaada vastuuseen.
Baltian maat hybridivaikuttamisen etulinjassa
Viro, Latvia ja Liettua kuuluvat Venäjän naapurimaina Naton itäisen sivustan turvallisuuden kannalta keskeisiin maihin. Ne ovat kohdanneet erilaisia hybridivaikuttamisen muotoja, kuten droonien ilmatilaloukkauksia, sabotaasiepäilyjä ja rajapainostusta.
Latvialainen turvallisuusasiantuntija Armands Astukevičs arvioi Seznam Zprávylle, että Venäjän ja Valko-Venäjän toiminnassa on nähtävissä laajempi suuntaus. Yksittäisten tapausten sijaan huomio pitäisi kiinnittää välikohtausten kokonaisuuteen.
Astukevičsin mukaan sabotaasiin liittyviä tekijöitä on värvätty esimerkiksi Telegramin kautta. Pienimuotoisten iskujen välittömät vahingot voivat jäädä vähäisiksi, mutta niiden synnyttämä turvattomuuden tunne voi olla huomattava.
Liettualainen turvallisuuspolitiikan asiantuntija Gediminas Vitkus puolestaan muistuttaa, ettei kaikkia droonien ilmatilaloukkauksia voida automaattisesti tulkita osaksi koordinoitua operaatiota. Osa drooneista voi olla eksynyt reitiltään. Myös puolustukseen liittyviin kohteisiin kohdistuneista sabotaasiyrityksistä on kuitenkin raportoitu.
Viro valmistautuu myös vakaviin välikohtauksiin
Jermalavičiuksen mukaan on mahdollisena, että Venäjä yrittäisi vakavaa sotilaallista välikohtausta, ehkä lavastettuna jonkun muun tekemänä.
– Mutta väitteet siitä, että “Narva on seuraava” tulisi kumota kunnolla ja perusteellisesti, tutkija toteaa.
Jermalavičius painottaa Viron turvallisuusviranomaisten, poliisi- ja rajavartiolaitoksen, puolustusvoimien ja tiedustelupalvelut ovat valmistautuneet tällaisiin uhkiin. Viron puolustukseen käytetään jo yli 5 prosenttia bruttokansantuotteesta.
Viranomaiset pyrkivät estämään Venäjän tiedustelupalvelujen operaatioita jo ennen niiden toteutumista.
– Kansallisesta turvallisuudesta vastaavilla virastoilla on nollatoleranssi venäläiselle tiedustelulle ja sen operaatioille, joille pyritään tuottamaan mahdollisimman vihamielinen ympäristö, huomauttaa tutkija.
Viron turvallisuuskeskustelussa korostuvat myös siviilivalmius, väestönsuojat ja ilmahälytysjärjestelmät. Jermalavičiuksen mukaan kansalaisten varautumisen vahvistaminen onkin tärkeä keino parantaa yhteiskunnan kykyä selviytyä kriiseistä.
Suora sotilaallinen hyökkäys on hänen mukaansa edelleen vakavin uhkakuva, mutta Viron tiedusteluarvioissa sitä ei pidetä lähitulevaisuudessa todennäköisenä. Venäjän sotilaalliset voimavarat ovat sidoksissa Ukrainassa käytävään sotaan.