Hallitus aikoo tehdä uudistuksia väkivallan torjumiseksi ja lisätä tietoa väkivallan eri muodoista. Mm. kunniaan liittyvää väkivaltaa on pystyttävä tunnistamaan nykyistä paremmin. Hallitus haluaakin lisätä tietoisuutta sen eri muodoista ja kiristää siihen liittyviä rangaistuksia. Tämä on erittäin hyvä tavoite ja tarpeellista saada läpi.
Jätin eduskunnalle jo viime vaalikaudella aiheesta kirjallisen kysymyksen. Naisiin kohdistuvaa väkivaltaa voitaisiin torjua muun muassa vahvistamalla ennaltaehkäisyä ja tunnistamista erityisesti viranomaisissa, kunnissa ja hyvinvointialueilla. Samoin on tärkeää, että myös poikiin ja miehiin kohdistuvaa väkivaltaa tunnistetaan paremmin, myös se on kirjattu hallitusohjelmaan. Miesten kokemaa väkivaltaa esimeriksi parisuhteissa tunnistetaan hyvin heikosti ja siihen liittyy voimakkaita tabuja. Väkivaltaa kohtaavien miesten tulee yhtä lailla saada apua ja heidät tulee kohdata, kuten kenet tahansa väkivallan uhri – inhimillisesti ja vähättelemättä.
Hallitus haluaa vahvistaa perhe- ja lähisuhdeväkivallan ennaltaehkäisyä ja tunnistamista erityisesti viranomaisissa, kunnissa ja hyvinvointialueilla. Lisäksi on tärkeää, että uhrien tietoisuutta mahdollisuuksista saada suojelua ja turvaa lisätään. Esimerkiksi turvakotien ja raiskauskriisikeskusten palveluiden saavutettavuutta on tärkeää vahvistaa.
On tärkeää, että lähisuhde- ja perheväkivaltatapauksissa sovittelusta luovutaan hallitusohjelman mukaan. Sovittelu tällaisissa tapauksissa ei ole uhrin näkökulmasta oikein, sillä tekijä ja uhri eivät ole tasavertaisessa asemassa.
Lähisuhdeväkivallan luonteeseen kuuluu jaksottaisuus. Parisuhdeväkivallan tekoa seuraa usein tekijän sovittelu, anelu ja uhrin anteeksianto. Hetken parisuhde voi näyttää hyvin onnelliselta ja osapuolet vastarakastuneilta. Tekijä lupaa muuttua, mutta ei todellisuudessa pyri muutokseen. Vähitellen tunnelma alkaa kiristyä, kunnes tekijä käyttää taas väkivaltaa. Jos sovittelu sattuu tällaiseen sovintovaiheeseen ja uhrilta kysytään silloin jälkeen parisuhteen tilasta, voi uhri olla taivuteltavissa jatkamaan väkivaltaisessa suhteessa.
On tärkeää, että väkivallan kierre katkaistaan mahdollisimman pian. Väkivaltaisesta suhteesta pyristely on kuitenkin hyvin vaikeaa. Sovittelu vain vaikeuttaa lähtemistä väkivaltaisesta suhteesta, sillä väkivaltaa kokenut saa nyt ulkopuoleltakin vakuuttelua, että kaikki olisi sovittavissa anteeksiannolla. Näin ei ole. Väkivaltaisen toimintamallin muuttaminen vaatii tekijältä todella pitkällisen työn ja vie aikaa.
Lähisuhdeväkivallalla on taipumus muuttua koko ajan pahemmaksi.
Yhteiskunnan ei missään nimessä pidä antaa signaalia, että väkivalta parisuhteessa on normaali riita, joka sovitaan keskustelemalla.
Sovittelu sopii väkivaltatilanteisiin, joissa uhri ja tekijä on tuntemattomia ja tasavertaisia. Lähisuhdeväkivaltatapauksissa uhri on alisteisessa asemassa tekijään nähden. Omat tunteet voivat saada uhrin antamaan anteeksi ja yrittämään uudelleen, vaikka järjellä hän tietäisikin, että väkivalta ei lopu.
