Tämän vuoden alusta voimaan tulleen sosiaali- ja terveydenhuollon valvontalain mukaan jokaisen palveluntuottajan on rekisteröidyttävä lupa- ja valvontavirasto Valviran ylläpitämään valtakunnalliseen palveluntuottajien rekisteriin (Soteri) ennen toimintansa aloittamista.
Rekisteröintihakemusten käsittely ruuhkautui kuitenkin heti alkuvuodesta. Lääkäripalveluyritykset esittää, että ruuhkan purkamiseksi tehdään nopeasti kaikki voitava.
− Rekisteröintikäsittelyjen pitkittyminen on viivästyttänyt kohtuuttomasti sote-ammatinharjoittajien mahdollisuuksia aloittaa työnsä. Sillä on vääjäämättä vaikutusta siihen, miten kansalaiset saavat sosiaali- ja terveyspalveluita, LPY:n toiminnanjohtaja Ismo Partanen kertoo.
Vaikka Soteri-rekisteriä on kehitetty ja hakemusten käsittelyyn on ohjattu lisävoimavaroja kuluvan vuoden aikana, on rekisteröintien käsittely edelleen pahasti ruuhkautunut ja käsittelyajat ovat kohtuuttoman pitkiä. Tällä viikolla jonossa on yli 3 000 hakemusta ja käsittelyaika on keskimäärin 3−5 kuukautta.
− Sosiaali- ja terveysministeriön valmistelema ja lokakuussa lausunnolla ollut valvontalain muutosesitys ammatinharjoittajien rekisteröintikäytännön väliaikaiseksi muuttamiseksi on kannatettava. Tämä lakimuutos täytyy saada voimaan nopeasti, viimeistään ensi vuoden alusta, vaatii Partanen.
Valmistelussa oleva lakimuutos nopeuttaa toiminnan käynnistämistä ammatinharjoittajilla ja heihin verrattavilla yhden henkilön yrityksillä ja sitä kautta parantaa sote-palveluiden saatavuutta.
− En usko, että pelkästään lakimuutoksella pystytään ratkaisemaan rekisteröinnissä ilmenneitä haasteita. Valviran ja aluehallintovirastojen on myös etsittävä ja otettava käyttöön uusia toimintatapoja rekisteröintien käsittelyaikojen lyhentämiseksi. Voisiko esimerkiksi hakemusten käsittelyjärjestystä muuttaa saapumisaikajärjestyksestä riskiperusteiseen, kysyy Partanen.
LPY:n mielestä rekisteröintien sujuvoittaminen on kaikkien osapuolten etu.
Yhdistys kannustaa lupaviranomaisia valvontaprosessien tehostamiseen myös siksi, että niistä aiheutuvat kustannukset eivät rasittaisi palveluntuottajia kohtuuttomasti.
− Valvonnasta aiheutuvat kustannukset kohdentuvat viime kädessä sote-palveluiden käyttäjien maksettavaksi, Partanen muistuttaa.