Ruotsalaispoliitikot vastustavat jääräpäisesti etenemistä kohti Nato-jäsenyyttä välttääkseen ärsyttämästä Vladimir Putinin johtamaa Venäjää, ruotsalaiseversti Bo Hugemark sanoo. Ruotsin ulkopoliittista keskustelua määritellään hänen mukaansa Kremlistä.
Hugemarkin kommentit kohdistuvat Ruotsin valtiopäivillä käytävään väittelyyn Suomen kaltaisesta ”Nato-optiosta”, jollaista maa ei edelleenkään ole omiin linjauksiinsa omaksunut. Ulkoministeri Ann Linden mukaan optiokirjaus merkitsisi dramaattista muutosta Ruotsin perinteiseen ulkopolitiikkaan ja saattaisi johtaa ”hyvin voimakkaisiin vastatoimiin” Venäjän taholta.
Poliittiset päättäjät hokevat Hugemarkin mukaan sotilaallisen liittoutumattomuuden hyödyttävän Ruotsia ja edistävän alueellista vakautta. Väitettään he eivät koskaan perustele asia-argumentein, vaan pelottelevat sillä, että ”muutos olisi valtavan suuri”.
– Mikä periaatteessa erottaa liittoutumattomuuden jäsenyydestä? Kaksi seikkaa: Ensinnäkin jääminen turvatakuiden ulkopuolelle. Toiseksi jääminen operatiivisen suunnittelun ulkopuolelle, Hugemark sanoo ajatushautomo Frivärldin julkaisemassa artikkelissa.
”Hyökkääjän tiedämme kyllä”
Hugemark muistuttaa Ruotsin tehneen mittavia panostuksia edistääkseen maa-, meri- ja ilmavoimiensa edellytyksiä yhteisiin operaatioihin kaikkien kuviteltavissa olevien liittolaisten kanssa.
– Yhteistoimintakykyä on harjoiteltu ja se on osoitettu kansainvälisissä tehtävissä ja harjoituksissa lähialueillamme – sotaskenaarioissa, joiden hyökkääjä on helposti tunnistettavissa, hän sanoo.
Ruotsi on viime vuosina vahvistanut Naton ja Baltian kannalta tärkeän Gotlannin saaren puolustusta, perustanut uusia rykmenttejä Norlantiin turvatakseen maayhteyksiään länteen ja valmistellut isäntämaasopimusta ulkoisen avun vastaanottamiseksi.
Kaikki nämä ovat Hugemarkin mukaan olleet toimia, jotka olisivat voineet laukaista Venäjän ”hyvin voimakkaat vastatoimet”, jos sellaisia olisi ollut tullakseen.
Nyt Ruotsi on hänen mukaansa ajanut itsensä tilanteeseen, jossa se ei kykene vaikuttamaan omaan rooliinsa tulevassa Itämeren alueen mahdollisessa kriisissä tai sodassa, mutta joutuisi silti niihin vääjäämättä osalliseksi.
Presidentti Vladimir Putinin hallinto pitää hänen mukaansa provokaationa kaikkia toimia, jotka heikentävät Venäjän kykyä pelotella naapureitaan sotilaallisella voimalla.
– Sen tavoitteena ei ole Pohjois-Euroopan vakaus. Liittoutumattomuutemme palvelee hyvin sen etuja, Hugemark toteaa.
