Sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottavuuden ja vaikuttavuuden parantaminen vaatii parempaa johtamista hyvinvointialueilla, teknologian määrätietoista käyttöönottoa ja fiksua kilpailua. Näin toteavat kokoomuksen entinen kansanedustaja Lasse Männistö ja SDP:n kansanedustaja Matias Mäkynen Sitralle kirjoittamassaan muistiossa Soten seuraava askel.
Soteen hyvin perehtynyt kokoomuksen entinen puoluesihteeri ja Turun entinen pormestari Minna Arve pitää muistiota onnistuneena.
– Soteen tarvitaan parempaa johtamista ja teknologian hyödyntämistä joka tasolle. Soten ongelmia ei ratkaista eduskunnassa, vaikka lainsäädäntöäkin tulee täsmentää, hän kirjoittaa viestipalvelu X:ssä.
Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon menot ovat suuruusluokaltaan noin kymmenen prosenttia bruttokansantuotteesta ja kolmannes valtion budjetista. Silti sote-palveluissa ei ole raportin mukaan saavutettu merkittävää tuottavuusloikkaa viimeisen kymmenen vuoden aikana.
Kirjoittajien analyysin mukaan erikoissairaanhoidon tuottavuus on laskenut ja perusterveydenhuollossa kehitys on pysynyt ennallaan. Sosiaalipalveluissa taas ei ole riittävää tietopohjaa tuottavuuden arvioimiseen. Samaan aikaan Suomen väestö ikääntyy, palveluiden tarve kasvaa, työikäisten määrä vähenee ja julkinen talous on vahvasti alijäämäinen.
– Hyvinvointialueiden ensimmäiset vuodet kuluivat organisaatioiden rakentamiseen, integraatiotyöhön ja talouden sopeuttamiseen. Palveluiden tuottavuuden ja vaikuttavuuden parantaminen ei ole ollut uudistamisen ytimessä. Tähän tarvitaan pikainen ja konkreettinen muutos, painottaa Männistö Sitran tiedotteessa.
– Pohjimmiltaan uudistumisessa on kyse siitä, miten rajallisilla resursseilla kyetään vastaamaan jopa nykyistä paremmin kasvavaan palvelutarpeeseen. Johtaminen sekä teknologian ja datan hyödyntäminen ratkaisevat sote-palveluiden tulevaisuuden, jatkaa Mäkynen.
Muistio on osa Sitran Kasvuatlas-työtä, jossa luodaan kokonaiskuvaa kestävän talouskasvun edellytyksistä ja mahdollisuuksista sekä esitetään ratkaisuehdotuksia tuottavuuden parantamiseen. Näkökulmat ja suositukset ovat kirjoittajien omia.
Kolme uudistumisen kärkeä
Männistö ja Mäkynen toteavat muistiossa, että tuottavuus ja vaikuttavuus eivät synny yksittäisistä toimenpiteistä, vaan laajemmasta johtamisen ja toimintamallien muutoksesta.
Ensimmäinen muutos koskee hyvinvointialueiden johtamista ja palvelutuotannon systemaattista kehittämistä. Männistön ja Mäkysen mukaan huomio tulisi siirtää rakenteellisista uudistuksista ruohonjuuritason johtamiseen. Tavoitteita pitäisi asettaa tiimitasolla, toimintaa mitata automaattisilla raporteilla ja henkilöstölle luoda kannustimia jatkuvaan kehittämiseen ja kokeiluihin.
Toiseksi teknologian, datan ja tekoälyn käyttö pitäisi nostaa sote-uudistamisen kärkeen. Kirjoittajien mukaan sote-ammattilaiset käyttävät jopa kolmanneksen työajastaan hallinnollisiin tehtäviin, joita tekoäly ja automaatio voisivat merkittävästi keventää.
Muistiossa ehdotetaan muun muassa kansallista sote-tekoälylakia, joka loisi johdonmukaisen oikeudellisen perustan tekoälyn käytölle. Lisäksi Suomeen tarvittaisiin kansallinen tulkintakerros ja ennakkohyväksynnän malli, jotta teknologian käyttöönotto nopeutuisi.
Kirjoittajat esittävät myös kansallista terveystietoaluetta, joka mahdollistaisi teknologian laajamittaisen käyttöönoton ja datan hyödyntämisen ilman viiveitä.
Kolmantena Männistö ja Mäkynen nostavat esiin kilpailun edistämisen ja markkinoiden hyödyntämisen. Heidän mukaansa keskustelu valinnanvapaudesta pitäisi elvyttää terveeltä ja käytännönläheiseltä pohjalta. He ehdottavat uudistusta, joka perustuisi valinnanvapauteen ja ulottuisi perusterveydenhuollon avovastaanottoon, soveltuvin osin erikoissairaanhoidon poliklinikka- ja toimenpidetoimintaan sekä sosiaalihuollon asumispalveluihin.