Ekonomisti Vesa Vihriälä mukaan sopeutusta höllennetään, kun talousnäkymät mahdollistivat niiden jatkamisen.
– Kun kasvu näyttää nyt paremmalta kuin silloin, kun suurimmat sopeutukset tehtiin, tuntuisi loogiselta jatkaa niitä myös ensi vuonna, hän sanoo Verkkouutisille.
Kokonaisuutena Vihriälä on ollut hallituksen linjaan tyytyväinen, vaikka se on joutunut toimimaan vaikeassa ympäristössä, jossa on ollut monia geopoliittisia yllätyksiä, jotka ovat vaikuttaneet suhdannekehitykseen negatiivisesti.
– Päälinja sopeuttaa julkistaloutta ja pyrkiä vahvistamaan pitkän ajan kasvuedellytyksiä on ollut oikea, mutta hallitus jäi omista tavoitteistaan selvästi. Nyt näyttää siltä, että sopeutus loppui kesken juuri silloin, kun sen jatkaminen olisi ollut vähemmän ongelmallista kuin hallituskauden alkupuolella.
Tämän syksyn riihi ei ollut kasvu- eikä sopeutusriihi. Vihriälän mukaan siinä ei tehty uusia merkittäviä linjauksia.
– Oikeastaan kyse oli aiemmin päätettyjen toimien toimeenpanosta. Uusia avauksia tuli hyvin vähän, hän sanoo.
Hänen mukaansa pieni, yksittäinen yllätys oli kiinteistöverouudistuksen hautaaminen, mikä vaikeuttaa sen käyttöä tulevissa veroratkaisuissa.
Hallituksen peruslinja on ollut oikea
Keväällä 2023 kautensa aloittanut hallitus on saanut kritiikkiä sopeutustoimistaan. Vihriälän mukaan hyviä vaihtoehtoja ei kuitenkaan käytännössä ollut.
Valtiovarainministeriön ja hallituksen arvioiden mukaan hallituskauden sopeutuskokonaisuus on noin yhdeksän miljardin euron luokkaa, josta merkittävä osa tulee menoleikkauksista ja osa työllisyyttä vahvistaviksi arvioiduista uudistuksista.
– Velkaantumiskehityksen vuoksi sopeutuspolitiikka on ollut tarpeen, vaikka suhdannetilanne on ollut hankala, Vihriälä sanoo.
Hänen mukaansa nyt alkaa näkyä näyttöä siitä, etteivät suuret säästötoimet pysäyttäneet talouden toipumista.
– Kasvu on lähtenyt liikkeelle. Vienti on kasvanut vuodesta 2024, investoinnit ovat kääntyivät nousuun viime vuonna, startup-toiminta on piristynyt ja yritysten tutkimus- ja kehityspanostukset ovat kasvaneet. Kyllä tässä ollaan menossa parempaan suuntaan.
Hän ei pidä kaikkea hallituksen ansioksi luettavana, mutta arvioi hallituksen työmarkkina- ja kannustinuudistusten tukeneen talouden pitkän aikavälin kasvuedellytyksiä.
Vihriälä olisi kaivannut hallitukselta nyt nähtyjä suurempia sopeutustoimia.
– Lopputulos on kuitenkin se, että velkaantuminen on kasvanut merkittävästi. Hallituksen sopeutustoimet jäivät liian pieniksi velkaantumisen pysäyttämiseksi.
Etlan eli Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen johtaja Aki Kangasharju kysyi Kauppalehden haastattelussa tällä viikolla sen perään, että puolueiden yhdessä sopimasta velkajarrusta pitäisi joustaa.
Vihriälä ei yhdy tähän.
– Jos talous kasvaa kohtuullisesti, kuten nyt näyttää, lähtökohta ei voi olla se, että luovutaan velkaantumisen hillitsemisestä. Kun tiedetään, että sopeutusurakka on iso, ei ole mitään syytä lykätä lisätoimia, Vihriälä sanoo.
Hän muistuttaa, että sopeutustarpeen määrittää EU:n yhteiset finanssipolitiikan säännöt ei vain velkajarru.
– Sääntöjä voidaan kyllä joustaa, jos tulee uusi vakava talousshokki. Tämä on täysin mahdollista sekä velkajarrun että EU-sääntöjen puitteissa. Mutta nykytilanteessa Suomen ongelma ei ole liian kireä velkajarru vaan liian nopea velkaantuminen.
Työmarkkinauudistukset voivat jäädä hallituksen merkittävimmäksi perinnöksi
Hallituksen työ jäi sopeuttamisen osalta kesken, mutta Vihriälän mukaan sen merkittävin perintö tuleville hallituksille on työmarkkinoita koskevat uudistukset.
Hänen mukaansa työn tarjontaa lisääviä uudistuksia ei ole Suomessa nähty pitkään aikaan yhtä laajasti. Vaikka uudistukset vietiin läpi ilman laajaa yhteisymmärrystä ammattiliittojen kanssa.
Vihriälä pitää hallituksen toimintaa perusteltuna.
– Ei ole ihanteellista, että uudistuksia tehdään ilman yhteisymmärrystä työmarkkinajärjestöjen kanssa. Mutta jos yhteisymmärrystä ei synny, hallituksen täytyy tehdä itse se, mitä se pitää viisaana.
Vihriälän mukaan Suomen kasvupotentiaali on nyt vahvempi kuin hallituskauden alussa. Hän perustelee arviotaan työmarkkinauudistuksilla, jotka ovat lisänneet työn tarjontaa, sekä tutkimus- ja kehityspanostuksilla, joista on pidetty kiinni vaikeasta taloustilanteesta huolimatta.
– Uskon, että Suomen kasvupotentiaali on vahvempi kuin hallituskauden alussa. Työmarkkinauudistukset ovat lisänneet työn tarjontaa, eikä kasvu törmää lähivuosina samalla tavalla työvoimapulaan kuin ilman uudistuksia tapahtuisi ja kuten osin tapahtui ennen koronakriisiä, Vihriälä sanoo.
Yhteisöveron kevennys herättää kysymyksiä
Etla julkaisi kesäkuussa Etlan vanhemman tutkijan Sakari Lähteenmäen, Suomen Yrittäjien toimitusjohtajan ja pääekonomisti Päivi Puonnin ja Helsingin yliopiston taloustieteen kandiohjelman johtajan Juha Tervalan raportin, jossa todettiin yhteisöveron kevennyksen olevan kasvutoimi.
Hallitus on perustellut yhteisöveron kevennystä kasvutoimena. Vihriälän mukaan kevennys on lähinnä kannustinvaikutuksiltaan pieni ja yhteisövero on jo nyt kilpailukykyinen verrattuna muihin Pohjoismaihin. Hänen mukaansa se voi kuitenkin ajan mittaan lisätä investointeja.
– Veronalennus maksaa kuitenkin julkiselle taloudelle suoraan paljon, vaikka sen kasvuvaikutukset ovat epävarmat, Vihriälä sanoo.
Hänen mukaansa kasvua voi tukea tehokkaammin kohdennetuilla uudistuksilla, kuten startup-yritysten kannustimilla, optioverotuksen kehittämisellä ja yrittäjien omistusten myyntivoittoverotuksen uudistamisella.
– Käyttäisin paukkuja mieluummin kohdennettuihin toimiin kuin yleiseen yhteisöveron alentamiseen, hän sanoo.