Helsingin Sanomat uutisoi keskiviikkona pääministeri Petteri Orpon (kok.) järjestämästä sosiaalisen median vaikuttajien tapaamisesta Kesärannassa.
HS:n mukaan naisvaikuttajien kutsumisen seurauksena sosiaalinen media täyttyi ”kivasta sisällöstä”. Lehden haastattelema Helsingin yliopiston Kuluttajatutkimuskeskuksen yliopistotutkija Essi Pöyry katsoi, että neutraaleina esiintyvät vaikuttajat toimivat samalla ”Orpon sanoman äänitorvena”.
Tapaamista arvosteli alatyylisesti Ruskeat tytöt -esseeteoksesta tunnettu kirjailija-aktivisti Koko Hubara. Hubaran mukaan fasisteja sisältävä hallitus on ”vienyt kaiken esim. lapsiperheiltä”.
– Onko kuuna kullanvalkeana nähty mitään kornimpaa ja nuorison sanoin cringempää kuin joukko valkoisia, laihoja, rikkaita, todellisuudesta irrallaan olevia influnaisia eli mainostoimistoja kuvaamassa itsestään selfieitä Kesärannassa oikeistopääministerin rinnalla, Hubara kirjoitti Instagramissa.
Petteri Orpo arvioi tapaamista seuranneen julkisen keskustelun saaneen ”poikkeuksellisia, erittäin valitettavia sävyjä”.
– Kävimme Kesärannassa erittäin hyvää keskustelua esimerkiksi vanhusten hoivasta, nuorten ulosotoista, lasten varhaiskasvatuksesta, yrittäjyydestä, naisten terveydestä, liikunnan merkityksestä ja sosiaalisen median kiellosta. Mukana oli myös kriittisiä näkökulmia, kuten politiikkaan kuuluu, Orpo kirjoitti sosiaalisessa mediassa.
Tapaamiseen osallistunut kokki ja ruokakirjailija Hanna Himanka (ent. Gullichsen) kommentoi omia kokemuksiaan Instagramissa.
– Jos olisin lukenut tämän HS-jutun osallistumatta itse tilaisuuteen, olisin saanut siitä aika erilaisen kuvan siitä, mitä siellä oikeasti tapahtui, Himanka sanoo.
Hän korostaa, ettei mennyt Kesärantaan ottamaan selfieitä tai ihailemaan maisemia.
– Olen viimeisen puolen vuoden aikana sparrannut satoja yrittäjiä, joista suurin osa on naisia. Olen kuunnellut heidän huoliaan hinnoittelusta, kannattavuudesta, yksinyrittäjyydestä, jaksamisesta ja kasvun esteistä. Jos minulle tarjoutuu mahdollisuus viedä näitä havaintoja suoraan pääministerille, niin totta hitossa käytän sen mahdollisuuden, Hanna Himanka toteaa.
Ruokakirjailija ihmettelee, miksi tapaamista tarkasteltiin lähes yksinomaan sen kautta, mitä hyötyä se olisi mahdollisesti tuonut yksittäiselle puolueelle.
– Yhtä aiheellinen kysymys olisi, mitä hyötyä siitä saattoi olla niille ihmisille, joiden asioita me pöydässä nostimme esiin. Esillä olivat muun muassa lasten ja nuorten hyvinvointi, hoivavastuu, naisten harteille kasautuva vastuu läheisistä, perimenopaussi ja vaihdevuodet sekä monet muut arjen ja työelämän kannalta merkittävät teemat, Hanna Himanka kirjoittaa.
– Harvoin olen ollut lounaalla, jossa olisi puhuttu niin paljon asiaa niin lyhyessä ajassa. Lounas oli totta vie jotain aivan muuta kuin naisvaikuttajien kiva lounas. On erikoista, että toimittajan pääsy päättäjän puheille nähdään demokratiana, mutta vaikuttajan pääsy samaan pöytään nähdään epäilyttävänä, Himanka jatkaa.
Hän toteaa monien Kesärannassa vierailleiden käyvän päivittäin keskustelua kymmenien tuhansien suomalaisten kanssa.
– Me näemme läheltä, millaiset asiat ihmisiä oikeasti huolettavat, mistä he kysyvät apua ja missä järjestelmät eivät aina toimi niin kuin pitäisi. Siksi tuntuu hieman aliarvioivalta, että vaikuttajien osallistumista yhteiskunnalliseen keskusteluun tarkastellaan edelleen eri tavalla kuin vaikkapa toimittajien, tutkijoiden, järjestöjen tai yritysjohtajien, Himanka sanoo.