Maanpuolustuskorkeakoulun apulaissotilasprofessori, Majuri Antti Parosen mukaan Venäjän asevoimien pitämä operatiivinen tauko ei itsessään tarkoita taistelutoimien taukoamista, vaan se paremminkin kuvaa operaation jatkamiseen vaadittavia toimia.
Paronen kertoo asiasta Twitteriin kirjoittamassaan viestiketjussa.
– Tällaisia venäläisten osalta ovat luonnollisesti taisteluissa kuluneiden joukkojen täydentäminen, huoltaminen ja eittämättä myös rintamavastuun vaihdot, Paronen toteaa.
– Tulevien hyökkäysedellytysten kannalta taas tulenkäytön suunnittelu sekä reservien varaaminen ovat tärkeässä asemassa.
Paronen toteaa suunnittelun kivijalkana olevan logistiikan mahdollistaminen. Se tulee hankaloitumaan, sillä huoltotukikohtien tulee siirtyä lähemmäs etulinjaa, mikäli huokkäyksellä pyritään pääsemään syvälle Ukrainan puolelle.
Tämänhetkisten pienempien taisteluiden tarkoituksen hän kuvaa olevan ryhmityksien heikkouksien selvittäminen.
– Näin, koska tällaiseen operatiivisen tauon jälkeinen hyökkäyksen painopiste kannattaa asettaa. Samalla harhauttaen puolustajaa jossakin, missä se on valmiimmillaan ottamaan vihollista vastaa. Harhautus onkin sodan taidetta, se on illuusio voimasta ja voimattomuudesta, Paronen kirjoittaa.
Paronen kertoo, että Venäjän onnistumisessa soorta roolia näyttelevät epäsuoran tulen joukot ja logistinen onnistuminen. Niiden kykyä tullaan mittaamaan seuraavaksi.
– Seuraava vaihe osoittaneekin myös sen, mitä hyökkääjä on tästä sodasta oppinut ja miten se paikkaa heikkouksiaan.
Operatiivinen tauko. Tällä termillä kuvaillaan venäläisen operaation hyökkäystä Ukrainassa. Tauko ei sellaisenaan tarkoita taistelutoimien taukoamista, vaan kuvaa paremminkin operaation jatkamiseen vaadittavia toimia. 1/8
— Antti Paronen (@AnttiParonen) July 10, 2022