Kreml pitää Ruotsia uhkana sekä Vladimir Putinin hallinnolle että Venäjän suurvaltapyrkimyksille, sanoo nimekäs ruotsalainen turvallisuuspolitiikan tutkija, sotatieteiden tohtori Oscar Jonsson.
– Ruotsi harjoittaa arvoihin perustuvaa ulkopolitiikkaa, jonka olennaisiin osiin kuuluu demokratian edistäminen. Ruotsin edustajat ovat sanoneet suoraan, että heidän mielestään demokratian edistäminen Venäjällä ja toimivat suhteet Venäjän johtoon eivät ole ristiriidassa keskenään. Ongelma on se, että Venäjän johto ei näe asiaa samalla tavalla, Ruotsin maanpuolustuskorkeakoulussa työskentelevä Jonsson toteaa ruotsalaislehti Vin julkaisemassa otteessa tuoreesta kirjastaan Hotet från Ryssland.
Kremlin silmissä demokratian lisäämistä vaativat liikkeet ovat hänen mukaansa vakava Putinin hallintoon kohdistuva uhka, joka voi lopulta johtaa ”värivallankumoukseen” Venäjällä.
– Kun Venäjän ulkomaantiedustelupalvelu SVR:n johtaja Sergei Naryškin tapasi joulukuussa 2017 tiedustelupäällikköjään, hän puhui lännen Venäjää vastaan käymästä ”julistamattomasta hybridisodasta”. Sen johtaviksi voimiksi hän nimesi Yhdysvallat, Britannian, Puolan, Baltian maat – ja Ruotsin.
Uhka etupiiripyrkimyksille
Ruotsin koetaan Jonssonin mukaan uhkaavan myös Venäjän pyrkimyksiä etupiiriin ja oikeuteen puuttua naapurimaidensa sisäisiin asioihin.
– Yksi tärkeimmistä ulkopoliittisista tapahtumista kylmän sodan päättymisen jälkeen oli Baltian maiden lopullinen integroituminen länteen. Neuvostoliiton hajottua oli vielä epäselvää, miten se tapahtuisi. Neuvostoliiton joukot ja sotakalusto jäivät Baltian maihin, mutta Ruotsin ja Yhdysvaltojen hallitukset priorisoivat niiden hallittua vetäytymistä ja Venäjän tunnustusta niiden itsenäisyydelle. Tämä ei suinkaan ollut itsestäänselvyys, vaan se saavutettiin Ruotsin kovan työn jälkeen, hän sanoo.
Hän muistuttaa Ruotsin olleen yhdessä Puolan kanssa keskeisessä roolissa EU:n itäisen kumppanuusohjelman rakentamisessa Valko-Venäjälle, Ukrainalle, Moldovalle, Georgialle, Azerbaidžanille ja Armenialle.
– Venäjän johto näkee itäisen kumppanuuden geopoliittisena hankkeena, jonka tavoitteena on irrottaa entiset satelliittivaltiot Venäjän vaikutuspiiristä ja tuoda ne lähemmäs läntistä yhteisöä. Putinin silloinen erikoislähettiläs Sergei Markov korosti Ruotsin, Puolan ja Baltian maiden olevan russofobian kärkimaita Euroopassa, Jonsson toteaa.
Hengähdystauko jää lyhyeksi
Ilman ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikkansa totaalista uudelleenarviointia Ruotsi pysyy hänen mukaansa jatkossakin Venäjän läntisten vihollisten listan kärkipäässä.
– Tämä ei ole ylitsepääsemätön ongelma sinänsä. Ongelma on ollut pikemminkin se, että meillä on ollut korkea ulkopoliittinen profiili ilman puolustus- ja turvallisuuspoliittista perustaa, joka olisi sen mahdollistanut, hän arvioi.
Venäjän voimavarojen kohdistuminen hyökkäyssotaan antaa Jonssonin mukaan Ruotsille hengähdystauon, joka jää lyhyemmäksi kuin yleisesti otaksutaan.
– Jos historiasta voi päätellä, mitä tapahtuu sotilaallisen häviön kärsivälle suurvallalle, niin se palaa takaisin entistä kostonhimoisempana. Tämän osoittaa varsinkin Venäjän historia, hän varoittaa.