Aalto-yliopiston kyberturvallisuuden työelämäprofessori, sotatieteiden tohtori Jarno Limnéll kirjoittaa Twitterissä, että Turkin uskottavuus Nato-maana on koetuksella. Tämä johtuu maan viivyttelystä Suomen ja Ruotsin jäsenyyksien ratifioinnissa.
– Turkin tietoisen viivyttelyn voi katsoa Venäjä-mieliseksi toiminnaksi. Turkin oma uskottavuus on nyt Naton sisällä koetuksella, Limnéll toteaa.
Myös ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) sanoo Kauppalehdelle, että Turkkia kohtaan osoitettu paine kasvaa Naton sisällä. Liiton avoimien ovien politiikka on Turkin toimien vuoksi asetettu kyseenalaiseksi.
Haavisto vierailee parhaillaan Ruotsissa perinteisessä Sälenin turvallisuuskonferenssissa. Konferenssiin osallistuu myös muun muassa Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg.
– Paine siihen, että Turkkikin tekisi oman osuutensa kasvaa. Jos se (Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyys) ei toteutuisi ennen Vilnaa – kun jo nyt on herännyt kysymys, että pelaako tällainen viivytys Venäjän pussiin, joka sitten voisi sanoa, että eihän Natossa ollutkaan avoimet ovet – silloin tällainen kysymys heräisi yhä vahvemmin, Haavisto sanoo KL:lle.
Naton seuraava jokavuotinen huippukokous järjestetään Vilnassa 11.-12. heinäkuuta.
Toinen maa, joka jäsenyyttä ei ole vahvistanut, on Unkari. Maan pääministeri Viktor Orbán on kertonut maan parlamentin ottavan jäsenyydet käsittelyyn parlamentin aloitettua toimintansa helmikuussa.
Limnéll huomauttaa, että Suomella ja Ruotsilla on jo olemassa jäsenyysprosessin ajaksi myönnettyjä turvatakuita.
– Meillä hyvä muistaa, oman puolustuskyvyn lisäksi meillä käytännössä on jo suurimpien Nato-maiden turvatakuut. Muuten jäsenyysprosessi ei ole uskottava, Limnéll toteaa.
Turkin tietoisen viivyttelyn voi katsoa Venäjä-mieliseksi toiminnaksi. Turkin oma uskottavuus on nyt Naton sisällä koetuksella.
Meillä hyvä muistaa, oman puolustuskyvyn lisäksi meillä käytännössä on jo suurimpien Nato-maiden turvatakuut. Muuten jäsenyysprosessi ei ole uskottava.— Jarno Limnell (@JarnoLim) January 8, 2023