Ukrainan sota on tuonut piristysruiskeen Venäjän hautaustoimistoille, kertoo Guardian.
Baškortostanin pääkaupungissa Ufassa asuva Nikolai omistaa hautaustoimiston. Koronapandemian aikaan yritys joutui palkkaamaan lisää väkeä vastatakseen kysyntään, mutta pandemian jälkeen tilanne muuttui.
– Ihmiset lakkasivat kuolemasta niin suurissa määrin, Nikolai kertoo.
Nikolain onneksi Venäjän hyökkäyssota muutti tilanteen. Harvalta Venäjältä on lähdetty taistelemaan – ja kuolemaan – Ukrainaan yhtä paljon kuin köyhästä Baškortostanista.
– Joskus katson haudattavan ihmisen nimeä ja tajuan, että se on joku tuttu. Koulukaveri tai joku, jonka olen tavannut aiemmin, Nikolai toteaa.
Kuluvan vuoden tammikuun ja huhtikuun välillä Venäjän hautaustoimistot tienasivat yhteensä 40 miljardia ruplaa (noin 440 miljoonaa euroa). Luku kasvoi lähes 13 prosenttia samaan aikaan edellisvuonna verrattuna.
Virallisesti kaatuneiden määrä on Venäjällä tarkasti varjeltu valtionsalaisuus.
Ison-Britannian puolustusministeriö on kuitenkin arvioinut, että miljoonannen kaatuneen tai loukkaantuneen venäläissotilaan raja ylitettiin hiljattain. Ajatuspaja CSIS asettaa kaatuneiden määrän 250 000:een ja loukkaantuneiden määrän 950 000:een. Venäläismedia Mediazona on taas jäljittänyt 110 000 sotilaan kuolinilmoitukset.
Luvut ovat karuja. Ne ovat viisi kertaa suuremmat, kuin kaikki tappiot Neuvostoliiton ja Venäjän sodissa toisen maailmansodan ja 2022 alkaneen täysmittaisen hyökkäyksen välillä. Afganistanin sodassa kaatui 15 kertaa vähemmän sotilaita, Tšetšenian sodassa 13.
Sota onkin pudottanut venäläismiesten elinajanodotteen 68:sta 66:een. Luku on todennäköisesti yhä laskusuuntainen, mutta sen selvittäminen on vaikeaa – Venäjä lopetti raportoinnin miesten elinajanodotteesta ja kuolleisuudesta vuonna 2024.
Hautaustoimistojen lisäksi sota on vaurastuttanut raajaproteesien valmistajia.
– Kaksinkertaistimme asiakkaidemme määrän vuoden sisällä konfliktista, ja sen jälkeen luku on kasvanut kymmenellä prosentilla vuosittain, kertoo keskikokoisen proteesiyrityksen toimitusjohtaja Igor Vinogradov.
– Ylivoimaisesti suurin osa [asiakkaistamme] on sotaveteraaneja.
Vinogradovin mukaan yritys onkin nyt riippuvainen Saksasta tuoduista proteeseista.
Venäjän työministeriön virallisten tilastojen mukaan vuonna 2022 valtio rahoitti yhteensä 64 800 raajaproteesia. Seuraavana vuonna luku kohosi 99 200:aan. Vuonna 2024 valtio rahoitti jo 152 500 proteesia.
– Proteesimarkkina on räjähtänyt, kuvaa eräs moskovalainen valmistaja.
