Sota paljasti Naton suuren ongelman – huippututkijalta varoitus

Amerikkalaisprofessorin mukaan aseita ja ampumatarvikkeita ei ole varastoitu tarpeeksi.
Saksalainen Leopard 2 -tankki harjoituksissa. DPA / LEHTIKUVA / PETER STEFFEN
Saksalainen Leopard 2 -tankki harjoituksissa. DPA / LEHTIKUVA / PETER STEFFEN

– Eräs Naton suurimmista ongelmista, jonka Ukrainan sota on paljastanut, on riittävien ase- ja ampumatarvikevarastojen puute, arvostettu amerikkalaisasiantuntija Andrew Michta sanoo.

George C. Marshall European Center -instituutin kansainvälisten suhteiden laitoksen dekaani ja entinen Yhdysvaltain laivastoakatemian professori Michta huomauttaa Twitter-arviossaan, millaista vauhtia ampumatarvikkeita on tässä sodassa käytetty. Hänen mukaansa Yhdysvalloissa GWOT-lyhenteellä (Global War on Terror) tunnetun viimeiset parikymmentä vuotta jatkuneen terrorisminvastaisen sodan aikana on oletettu, että Ukrainan kaltaisen suuren luokan sodan syttyminen on epätodennäköistä.

Mainos - sisältö jatkuu alla

– Ammusten ja tarvikkeiden kohdalla mantrana on ollut tehokkuuden nimissä ”viime hetkellä”. Tämä ”tehokkuus” on nyt meidän heikkoutemme, Michta sanoo.

Andrew Michta huomauttaa suurimpien amerikkalaisten puolustusalan yritysten pyrkivän kaikin keinoin lisäämään tuotantoaan. Euroopan puolustusalan tilannetta asiantuntija kuvaa lähes karmaisevaksi.

Myös teollisuuden murros näkyy. Andrew Michtan mukaan Yhdysvalloilla ei enää ole samanlaista kykyä siirtyä sotatuotantoon hätätilanteessa kuin ennen.

– Chrysler pystyi siirtymään autojen tekemisestä tankkien valmistukseen toisessa maailmansodassa. Miten Facebook käännetään tekemään ohjuksia?, hän kysyy sarkastisesti.

Mainos - sisältö jatkuu alla

Michta huomauttaa esimerkiksi nyt tilattujen F-35-hävittäjien ja M1A2-taistelupanssarivaunujen pitkistä toimitusajoista.

– Lopputulos: Meidän on sijoitettava nyt puolustusteollisuutemme laajentamiseen ja aseiden ja ampumatarvikkeiden varastojen kasvattamiseen. ”Viime hetkellä” täytyy korvata mantralla ”varmuuden vuoksi”.

Moni asiantuntija on aiemmin tuonut esiin samoja huolia kuin Andrew Michta. Useimmat länsimaat ovat keskittyneet kylmän sodan jälkeen kriisinhallintaan ja terrorisminvastaiseen toimintaan niin sanottujen kovan sodankäynnin kykyjen suhteen. Tämä on merkinnyt asevoimien koon pienentämistä ja entistä pienempiä kalusto- ja ammusvarastoja. Tavanomaisen sodankäynnin kykyä ylläpitänyttä Suomea on jo pitkään pidetty tässä eräänä harvoista poikkeuksista.

Asiantuntijan mukaan lakimuutoksen vastustajat ovat osoittaneet täydellistä ymmärtämättömyyttä ydinasepelotteesta.
Kerta oli jo kolmas kymmenen päivän aikana.
Venäjä haluaa pakotteista eroon ja ilkeilee siksi Suomen taloustilanteesta.
Mainos