– Ensimmäistä kertaa enemmistö venäläisistä ei enää pidä sotaa Ukrainassa menestyksellisenä. Kyse voi olla merkittävästä käänteestä: sota ei ole enää vain rintamalla ja televisiossa. Se on tunkeutunut venäläisten arkeen, kirjoittaa sotatieteiden tohtori, kansanedustaja Jarno Limnell (kok.) viestipalvelu X:ssä.
– Öljynjalostamot palavat, bensapumpuilla jonotetaan, mobiiliverkkoja rajoitetaan ja Wildberriesin varastoihin isketään. Yksittäin nämä ovat häiriöitä. Yhdessä ne muuttavat sodan luonnetta Venäjällä: yhä useampi joutuu kohtaamaan sen seuraukset omassa elämässään, hän jatkaa.
Limnellin mukaan Kremlin kannalta huolestuttavin muutos on epäilyksen kasvu.
– Jos usko Venäjän voittoon heikkenee samalla, kun sodan seuraukset näkyvät yhä enemmän omassa arjessa, myös kysymys sodan mielekkyydestä voimistuu: mitä tällä sodalla lopulta saavutetaan ja millä hinnalla, hän kysyy?
Kansanedustajan mukaan tämä osuu Vladimir Putinin vallan perustaan.
– Hän rakensi asemansa lupaukselle järjestyksestä, vakaudesta ja turvallisuudesta. Nyt hänen aloittamansa sota tuottaa Venäjälle päinvastaista. Mitä enemmän sota näkyy arjessa, sitä vaikeampi Kremlin on pitää yllä kuvaa normaalista elämästä.
Limnell arvioi, ettei tästä kuitenkaan seuraa Putinin vallan nopeaa loppua.
– Mutta jotain olennaista on muuttumassa. Ukrainan iskujen vaikutusta ei pidä mitata vain tuhottuina kohteina. Suurempi strateginen kysymys on murentavatko ne venäläisten uskoa sotaan ja Putinin kykyyn johtaa. Nyt siitä on merkkejä.