Venäjä joutunee lähivuosina vaikeiden ratkaisujen eteen Ukrainassa, nykymuotoisen sodankäynnin kallistuessa ja vaikeutuessa. Näin arvioi turvallisuuspolitiikan asiantuntija, tietokirjailija Henri Vanhanen Ukrainan sotilastiedustelun johtajan Oleg Ivaštšenkon tuoreisiin lausuntoihin viitaten.
Ivaštšenko uskoo Venäjän voivan jatkaa täysimittaista hyökkäyssotaa vielä kahden vuoden ajan. Venäjän talous painii suurten ongelmien kanssa, ja brittiläisen The Timesin haastattelussa ukrainalaisupseeri toteaa myös nykymuotoisten tappioiden olevan Venäjälle pidemmän päälle kestämättömiä.
Vanhanen ei pidä vuotta 2028 kirjaimellisena takarajana, mutta pitää Ivaštšenko arviota Venäjän haasteista kiinnostavana.
– Venäjä tarvitsee valtavasti uusia sotilaita jo pelkästään tappioiden korvaamiseen. Se värvää noin 1 000–1 200 miestä päivässä. Timesin jutussa esittämän länsitiedustelun mukaan Venäjä menettää silti noin 6 000 sotilasta kuukaudessa enemmän kuin pystyy rekrytoimaan, Vanhanen kirjoittaa viestipalvelu X:ssä.
Kreml on toistaiseksi yrittänyt välttää uuttaa laajaa liikekannallepanoa, hän toteaa.
– Paine kuitenkin kasvaa. Ukrainan tiedustelun mukaan Venäjän asevoimat haluaisivat jopa 800 000 lisäsotilasta. Lukuun kannattaa suhtautua varauksella, mutta Venäjän ongelma lienee todellinen. Se tarvitsee miehiä tappioiden korvaamiseen ja uusien joukkojen muodostamiseen.
Uusi mobilisaatio on Vanhasen mukaan ”varsin mahdollinen”, mutta Kreml voi yrittää hämärtää mobilisaation ja värväyksen rajaa askel askeleelta. Putin ei halua toistaa syksyn 2022 liikekannallepanon aiheuttamaa poliittista sokkia, joten tuleva mobilisaatio ei välttämättä tule yhtenä suurena ilmoituksena.
– Yksi sodan kiusallisista kysymyksistä löytyy toimitusketjuista. Ukrainan tiedustelun mukaan Venäjä saa yhä tarvitsemiaan komponentteja Euroopasta, Yhdysvalloista, Japanista ja Taiwanista eli 4,5 sotavuoden jälkeenkään näitä toimitusketjuja ei ole saatu kokonaan poikki, Vanhanen jatkaa.
Tiedustelupäällikön haastattelusta käy myös ilmi, että Ukraina on havainnut Valko-Venäjällä releasemia, joiden avulla Venäjä välittää lennokkiensa videokuvaa.
Vanhanen toteaa lisäksi droonisodan muuttaneen tappioiden luonnetta.
– Jopa kymmenien kilometrien syvyinen jatkuvasti valvottu ”kill zone” tekee haavoittuneiden evakuoinnista vaikeaa. HUR väittää tämän nostaneen kuolleiden osuuden Venäjän tappioista poikkeuksellisen korkeaksi.
Suomalaisasiantuntija uskoo Venäjän olevan vaikeiden valintojen edessä, vaikka resurssien loppumisesta tuskin onkaan kyse.
– Summaus: en siis usko, että vuonna 2028 Venäjältä yhtäkkiä “loppuvat resurssit”. Oleellisempaa on, että nykyisen sodankäynnin ylläpitäminen kallistuu ja vaikeutuu. Jossain vaiheessa vaihtoehdoiksi jää enemmän mobilisaatiota, hitaampi sota tai suuremmat riskit taloudelle, Vanhanen päättää.