Ukrainan sodan aikana ruplan kurssi on romahtanut. Valuuttakursseja 14.elokuuta Moskovassa. AFP/LEHTIKUVA/YURI KADOBNOV

Sota käy Venäjälle kalliiksi – tänä vuonna 100-300 miljardia dollaria

Sotakustannusten nousu aiheuttaa Venäjälle lisää taloudellista tuskaa.
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

– Meillä ei ole rahoitusrajoituksia. Maa ja hallitus tarjoaa, mitä tahansa armeija pyytää, Venäjän presidentti Vladimir Putin sanoi korkealle sotilasjohdolle viime joulukuussa. Kahdeksantoista kuukautta Ukrainan sotaa näyttää siltä, että Putin pitää lupauksensa.

Muutama viikko ennen kyseistä joulukuun kokousta Putin oli allekirjoittanut budjetin, jossa 4,98 biljoonaa ruplaa – nykyisellä valuuttakurssilla 52 miljardia dollaria – varattiin ”kansanpuolustukseen” vuonna 2023.

CNN:n mukaan Reutersin aiemmin tässä kuussa näkemän hallituksen asiakirjan mukaan ennuste on nyt kaksinkertaistunut 9,7 biljoonaan ruplaan eli 101 miljardiin dollariin. Se on lähes kolme kertaa enemmän kuin Venäjä käytti puolustukseen vuonna 2021, ennen täysimittaista hyökkäystä Ukrainaan viime helmikuussa.

Nämäkin luvut todennäköisesti aliarvioivat Venäjän sotatoimiin käyttämän kokonaisrahamäärän. Tukholman kansainvälinen rauhantutkimusinstituutti SIPRI arvioi, että ”kansallinen puolustus” muodostaa Venäjän virallisessa budjetissa vain noin kolme neljäsosaa todellisista sotilasmenoista.

Brittiläisen Royal United Services Institute RUSI -ajatushautomon Venäjän talouden asiantuntija Richard Connolly esittää, että sotilasmenot ylittävät tänä vuonna reilusti sata miljardia dollaria.

Hän sanoo, että ennen sotaa Venäjä laittoi tyypillisesti noin 3-4 prosenttia vuotuisesta bruttokansantuotteestaan puolustukseen, mutta nyt se voi olla missä tahansa 8-10 prosentin välillä.

Jos otetaan huomioon tavaroiden ja palveluiden hinnat Venäjällä, vastaava summa dollareina vuodelle 2023 näyttää vielä suuremmalta, luultavasti lähemmäs 300 miljardia dollaria, arvioi Saksan kansainvälisten ja turvallisuusasioiden instituutin vanhempi asiantuntija Janis Kluge.

Venäjän budjettialijäämä on kasvanut jyrkästi sodan alkamisen jälkeen, kun länsimaiden pakotteet ja suuret alennukset jäljellä oleville ostajille ovat pienentäneet öljyn ja kaasun vientituloja.

Painetta ovat lisänneet kuluvan vuoden alemmat energianhinnat ja niitä tukevat tuotannon leikkaukset. Öljy- ja kaasusektorin tuotot olivat tammi-heinäkuussa 41 prosenttia pienemmät kuin vastaavana aikana vuonna 2022.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Uusimmat
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Opi sukeltamaan, ajattele kuin valkohai!

Suositut sukelluskurssit kokeneiden ammattilaisten johdolla. Verkkokaupassamme voit räätälöidä itsellesi sopivan paketin.
Tarjous

MUISTA LOGO!

Oy Sarin sukellus Ab
Roihupellon maauimala, Niinistö

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)