Sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.) muistuttaa, että Suomi on elänyt velaksi yhtäjaksoisesti lähes 15 vuotta [vuodesta 2009 lähtien]. Suunnan kääntämiseksi Petteri Orpon (kok.) hallitus tekee töitä työllisyyden, talouskasvun ja julkisen talouden vahvistamiseksi.
– Se tarkoittaa myös epäsuosittuja leikkauksia ja työllisyysreformeja, Grahn-Laasonen kirjoittaa viestipalvelu X:ssä.
Hän huomauttaa, että pohjoismaisen työlinjan mukaisesti hallitus uudistaa sosiaaliturvaa työntekoon kannustavammaksi. Valtiovarainministeriö (VM) on arvioinut, että vuoden 2024 aikana voimaan tulevat uudistukset vahvistavat työllisyyttä arviolta noin 60 000 – 65 000 työllisellä keskipitkällä aikavälillä.
– Hallitus joutuu tekemään myös vaikeita päätöksiä. Muutokset sosiaaliturvaan vahvistavat työllisyyttä ja hillitsevät velkaantumista, mutta vaikuttavat myös monen arkeen ja käytettävissä oleviin tuloihin, Grahn-Laasonen sanoo.
Hallitusohjelmaneuvotteluissa ja lakien valmistelussa on hänen mukaansa kuitenkin pyritty tekemään valintoja, jotka turvaisivat heikoimmassa asemassa olevien tilanteen.
– Indeksijäädytysten ulkopuolelle on rajattu toimeentulotuki, elatustuki, vammaisetuudet, rintamalisät ja eläkkeet.
– Lisäksi hallitusneuvotteluissa sosiaaliturvamuutosten, kuten työttömyysturvan lapsikorotusten poiston, vaikutuksia lapsiperheisiin lievennettiin lapsilisiä korottamalla, opintotuen huoltajakorotusta nostamalla ja lapsikohtaisen työtulovähennyksen käyttöönotolla.
Sosiaaliturvaministeri muistuttaa, että budjettilakien valmistelun yhteydessä indeksijäädytysten ulkopuolelle rajattiin myös elatustuki.
– Lisäksi asumistukea, toimeentulotukea ja indeksijäädytyksiä koskeviin esityksiin on tehty muutoksia, jotka lieventävät vaikutuksia erityisesti pienituloisiin lapsiperheisiin.
Hallituksen tavoitteena on, että sosiaaliturvamuutokset purkaisivat kannustinloukkuja ja kohdistuisivat ensisijaisesti ryhmiin, joilla on lähtökohtaisesti paremmat edellytykset nousta pienituloisuudesta työllistymisen kautta. Siis työikäisiin ja työkykyisiin.
– Hallituksen sosiaaliturvaan ja veroihin kohdistuvilla muutoksilla on erittäin merkittävä työllisyysvaikutus (60 000 – 65 000) jo hallituksen ensimmäisessä budjetissa.
Lopuksi Grahn-Laasonen huomauttaa, että Suomi on tällä hetkellä vaarallisesti velkaantuva hyvinvointiyhteiskunta.
– Tekemättä ei voi jättää.
Suomi on elänyt velaksi yhtäjaksoisesti lähes 15 vuotta. Suunnan kääntämiseksi hallitus tekee määrätietoisesti töitä työllisyyden, talouskasvun ja julkisen talouden vahvistamiseksi. Se tarkoittaa myös epäsuosittuja leikkauksia ja työllisyysreformeja.
Ketju 👇 1/
— Sanni Grahn-Laasonen 🇺🇦 (@sannigrahn) October 9, 2023