Ensimmäisten elinvuosien vähäinen sokerinsaanti saattaa tukea aivojen terveyttä vielä vanhuudessa, ilmenee Neurology-tiedelehdessä julkaistusta tutkimuksesta.
Hongkongin tiede- ja teknologiayliopiston tutkijat hyödynsivät Britannian toisen maailmansodan aikaista sokerisäännöstelyä niin sanottuna luonnollisena kokeena. Sokerin säännöstely päättyi Britanniassa vuonna 1953, minkä jälkeen sen kulutus kasvoi nopeasti.
Tutkimuksessa tarkasteltiin 64 737:ää Britanniassa syntynyttä UK Biobank -tutkimushankkeen osallistujaa. Tutkijat vertasivat ennen säännöstelyn päättymistä syntyneitä henkilöitä niihin, jotka syntyivät sokerin vapautumisen jälkeen.
Sikiöaikana ja kahteen ikävuoteen asti sokerisäännöstelyn piirissä olleilla todettiin 23 prosenttia pienempi riski sairastua dementiaan kuin säännöstelyn päättymisen jälkeen syntyneillä. Sikiöaikana ja ensimmäisen elinvuotensa aikana säännöstelylle altistuneilla riski oli 21 prosenttia pienempi.
Dementia todettiin vähän sokeria varhaisvuosinaan saaneilla keskimäärin 2,6 vuotta myöhemmin. Tulokset säilyivät sen jälkeen, kun tutkijat ottivat huomioon muun muassa iän, sukupuolen, korkean verenpaineen ja diabeteksen.
Osalle tutkittavista oli tehty aivojen magneettikuvaus. Varhaisen sokerisäännöstelyn piirissä olleilla oli keskimäärin enemmän aivojen harmaata ainetta ja vähemmän valkean aineen muutoksia, jotka voivat kertoa aivokudoksen vaurioista.
– Tuloksemme viittaavat siihen, että sokerin rajoittamisella elämän varhaisimmissa vaiheissa voi olla pitkäaikaisia hyötyjä aivojen terveydelle, tutkimusta johtanut Jiazhen Zheng toteaa tiedotteessa.
Tutkimus ei kuitenkaan osoita, kuinka paljon yksittäiset osallistujat todellisuudessa söivät sokeria. Altistuminen pääteltiin heidän syntymäajastaan suhteessa säännöstelyn päättymiseen. Samoihin aikoihin muuttuivat lisäksi monet muut elinoloihin, ravitsemukseen ja terveyteen vaikuttavat tekijät.
Kyseessä oli havainnoiva tutkimus, joten tuloksista ei voida päätellä, että vähäinen sokerinsaanti varhaislapsuudessa ehkäisisi suoraan dementiaa. Tutkijat pitävät mahdollisena, että vaikutus kulkee esimerkiksi aineenvaihdunnan, verenpaineen, diabeteksen tai pitkällä aikavälillä muodostuvien ruokailutottumusten kautta.
Zhengin mukaan lisätyn sokerin vähentäminen raskauden ja pikkulapsiajan ruokavaliossa voi olla yksi aivojen terveyttä tukeva tekijä. Lisää tutkimusta tarvitaan ennen kuin tulosten perusteella voidaan tehdä uusia ravitsemussuosituksia.
LUE MYÖS:
Nämä ruoat voivat nopeuttaa vanhenemista jo nuorena (VU 28.1.2025)